Kemppi vaatii valtion retkeilyalueisiin panostamista – "Ne ovat jääneet kansallispuistojen jalkoihin niin rahoja jaettaessa kuin tunnettuudessa"
Keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi on jättänyt kirjallisen kysymyksen valtion retkeilyalueisiin panostamisesta. Valtion retkeilyalueet ovat monipuolisia, retkeilyyn ja muuhun luonnon virkistyskäyttöön tarkoitettuja kohteita. Valtion retkeilyalueet kuuluvat Natura 2000 -verkostoon ja niillä harjoitetaan myös rajoitettua metsätaloutta ja riistanhoitoa.
Kirjallisessa kysymyksessään Kemppi kysyy, miten hallitus aikoo kehittää valtion retkeilyalueita. Hän haluaa kuulla myös siitä, miten retkeilyalueverkostoa tullaan tulevaisuudessa vahvistamaan, jotta ihmisten ymmärrys luonnon monipuolisesta hyödyntämisestä vahvistuu.
– Retkeilyalueiden kehittäminen on kriittistä koronan tuoman retkeilybuumin myötä. Ihmiset haluavat luontoon ja valtion tehtävä on pitää huolta siitä, että retkeilyalueiden puitteet saadaan kuntoon. Valitettavasti retkeilyalueet ovat jääneet kansallispuistojen jalkoihin niin rahoja jaettaessa kuin tunnettuudessa, Kemppi kertoo.
Suomessa on viisi ulkoilulailla perustettua valtion retkeilyaluetta: Evon, Ison-Syötteen, Kylmäluoman, Oulujärven ja Ruunaan retkeilyalueet. Valtio rahoittaa budjettivaroin retkeilyalueiden peruspalvelut ja elinkeinosektori luo lähialueille maksulliset matkailupalvelut.
Uusien retkeilyalueiden perustamisen tai nykyisten kehittämisen sijaan retkeilyalueverkostoa on viime vuosina karsittu. Tuorein esimerkki on Evo, jonka muuttamisesta tiedekansallispuistoksi keskustellaan.
– Kansallispuistokeskustelun sijaan meidän on huolehdittava siitä, että kaikki alueen toimijat pysyvät mukana ja mahdollisimman moni pystyy tutustumaan alueen upeaan luontoon. Nykyinen retkeilyaluestatus mahdollistaisi tämän myös jatkossa, Kemppi lisää.
Kempin mukaan Suomessa tarvitaan vahvoja ja kansainvälisestikin vetovoimaisia alueita, joissa metsien monet mahdollisuudet suojelusta metsästykseen, metsänhoitoon ja virkistäytymiseen sekä kestävään luontomatkailuun yhdistyvät.
– Me tarvitsemme uuden ajan retkeilyalueita ja niiden voimakasta kehittämistä niin taloudellisesti kuin käytäntöjä uudistamalla. Retkeilyalueet tulee päivittää 2020-luvulle ja niiden brändistä tulee rakentaa yhtä vahva kuin kansallispuistojen brändi nyt on, Kemppi tiivistää.
Kempin kirjallisen kysymyksen on allekirjoittanut yhteensä 16 muuta kansanedustajaa eri puolueista.