Presidentti Niinistöltä tuki hallituksen evakuointilinjaukselle – Suomi on evakuoinut Afganistanista kaikkiaan yli 200 ihmistä
Presidentti Sauli Niinistö tukee hallituksen linjausta siitä, keitä Suomi evakuoi Afganistanista. Esillä on ollut, pitäisikö pois autettavien joukkoa laajentaa nykyisestä myös alihankkijoiden kautta Suomen palvelukseen palkattuihin afganistanilaisiin, kuten turvamiehiin.
– Hallitus on linjannut selkeästi ja numeerisesti ne ihmiset, joita evakuoidaan, ja minulla ei ole siinä suhteessa mitään huomautettavaa. Mielestäni hallituksen linjaukset ovat olleet nopeita ja kohdallaan, Niinistö sanoi suurlähettiläspäivien lehdistötilaisuudessa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tviittasi tiistaina, että Suomen suurlähetystön Afganistanista palkattu henkilökunta perheineen on saatu evakuoitua suunnitellusti. Suomi on evakuoinut ääriliike Talebanin valtaamasta Afganistanista nyt kaikkiaan yli 200 ihmistä.
Maanantaina evakuoituihin kuului myös noin 40 henkeä EU-delegaatiosta, Haavisto kertoi tviitissään. Suurin osa evakuoiduista on naisia ja lapsia. Evakuoinnit jatkuvat edelleen.
Puolustusvoimien suojausjoukko saapui viime lauantaina Kabuliin turvaamaan evakuointeja, päivää joukkojen lähettämistä koskevan päätöksen jälkeen.
Niinistö huomautti, että nykykäytäntö mahdollistaa valmistelevan tiedustelutoiminnan aloittamisen jo ennen varsinaista päätöksentekoa.
– Ainakin minä olin valmis siihen, että tuo suppea osasto olisi voitu lähettää jo ennen päätöksentekoa valmistelu- ja tiedustelutehtäviin, tosin silloin sillä ei olisi ollut mahdollisuutta voimankäyttöön ennen lopullisen päätöksen tekoa, Niinistö kuvaili.
Hänen mukaansa kansainvälisen avun antamista koskevan lain lisäksi voisi selvittää, tarvittaisiinko myös sellaista lakia, jonka puitteissa Puolustusvoimat voisi antaa apua suomalaisen viranomaisen pyynnöstä Suomen rajojen ulkopuolella.
Niinistön mukaan Talebanin nopeassa valtaannousussa ei romahtanut vain Afganistanin hallinto, vaan samalla koko läntinen maailma ajautui perustavien kysymysten äärelle.
Pohdittavaksi tulee muun muassa se, mikä on kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden tulevaisuus – etenkin, jos niillä tavoitellaan kansakuntien rakentamista tai yhteiskunnan muokkaamista.
– Mikä on lännen kyky edistää arvojaan maailmanlaajuisesti? Ja onko siihen enää edes tahtoa? Entä mitä tämä kaikki tarkoittaa maailmanjärjestykselle, Niinistö jatkoi kysymysten luetteloa puheessaan.
Hänen mukaansa Kiinassa ja Venäjällä on jo varmasti tulkittu Afganistanin kohtalon osoittaneen, etteivät Yhdysvallat ja koko länsi onnistu arvomaailmansa viennissä.
– Osuupa tulkinta lännen heikkoudesta oikeaan tai ei, epäilyjen varjosta on vaikea irtautua.
Perustavia kysymyksiä on edessä myös Euroopassa. Niinistön mukaan EU pyysi jäsenmailta, myös Suomelta, evakuointiapua Afganistanissa unionin palveluksessa olleille.
– Kyllähän tämä herättää kysymyksen, että missä EU oli — se ei anna kovin hyvää kuvaa, Niinistö arvioi lehdistötilaisuudessa.
Puheessaan Niinistö muistutti, että EU:n turvallisuus- ja puolustustoiminnan ohjenuoraksi valmistellaan parhaillaan strategiseksi kompassiksi kutsuttua asiakirjaa.
– Mutta pelkkä kompassi ei riitä, jos emme ole kartalla. Todellisuus ajaa nopeasti kovasanaisten tuomioiden ja hyvää tarkoittavien julkilausumien ohi.
Hänen mukaansa EU:lla pitää olla voimaa, mikä ei tarkoita pelkästään fyysistä sotilaallista voimaa, vaan myös päättäväisyyttä ja yhtenäisyyttä, vaikka rima sitten pitäisikin asettaa yksituumaisuuden osalta aiempaa matalammalle.