Presidentti Niinistö: Afganistanin jälkeen voi kysyä, mikä on lännen kyky tai halu edistää arvojaan maailmanlaajuisesti
Presidentti Sauli Niinistön mukaan Talebanin nopeassa valtaannousussa ei romahtanut vain Afganistanin hallinto, vaan samalla koko läntinen maailma ajautui perustavien kysymysten äärelle.
Niinistön mukaan nyt voidaan kysyä, mikä on lännen kyky edistää arvojaan maailmanlaajuisesti ja onko siihen enää edes tahtoa. Entä mitä tapahtunut tarkoittaa maailmanjärjestykselle, Niinistö jatkoi puheessaan suurlähettiläspäivillä.
Presidentin mukaan Kiinassa ja Venäjällä on jo varmasti tulkittu Afganistanin kohtalon osoittaneen, etteivät Yhdysvallat ja koko länsi onnistu arvomaailmansa viennissä. Hänen mukaansa tällaisten epäilyjen varjosta on vaikea irtautua, olipa päätelmä oikea tai väärä.
Perustavia kysymyksiä on Niinistön mukaan edessä myös Euroopassa ja EU:ssa, joka on ollut Niinistön mukaan melko näkymätön viime viikkojen kriisin aikana.
Eurooppa on menettänyt jo aiemmin asemaansa muiden valtakeskusten rinnalla, eivätkä kahdessa suuressa EU-maassa Saksassa ja Ranskassa edessä olevat vaalit ole Niinistön mukaan ainakaan omiaan helpottamaan unionin ”terävöitymistä” tulevina vuosina.
Puheessaan Niinistö muistutti, että EU:n turvallisuus- ja puolustustoiminnan ohjenuoraksi valmistellaan parhaillaan strategiseksi kompassiksi kutsuttua asiakirjaa.
– Keskustelu Euroopan roolista maailmassa on varmasti tarpeen. Ja olen sitä itsekin toistuvasti perännyt. Mutta pelkkä kompassi ei riitä, jos emme ole kartalla. Todellisuus ajaa nopeasti kovasanaisten tuomioiden ja hyvää tarkoittavien julkilausumien ohi, Niinistö sanoi.