Monet korona-ajan muutokset jäävät pysyviksi
Suomessa todettiin maanantaina enää 55 uutta koronavirustartuntaa. Sairastuneiden määrä on painunut viime päivinä ilahduttavan alhaiseksi.
Varovaisuuteen on kuitenkin edelleen syytä. Lähipäivien aikana nähdään esimerkiksi koulujen päättäjäisviikonlopun vaikutus. Jos nuorison juhlinta ei tuo uutta piikkiä tilastoihin, toiveet paluusta normaaliin kesään vahvistuvat.
Paluu normaaliin on kuitenkin suhteellista niin kauan kuin pandemia leviää maailmalla. Suomikaan ei ole turvassa ennen kuin rokotussuoja kattaa koko ihmiskunnan.
KESÄLOMIA odotetaan nyt hartaammin kuin pitkiin aikoihin. Yli vuoden kestänyt poikkeusaika on lisännyt niin koululaisten, opiskelijoiden kuin monien työntekijäryhmienkin henkistä rasitusta. Eniten ovat kärsineet ne, jotka ovat menettäneet koronan vuoksi työpaikkansa tai joutuneet lomautetuiksi.
Viimeistään syksyllä Suomikin pääsee todennäköisesti palaamaan normaalioloihin. On kuitenkin hyvä huomata, että se ei tarkoita paluuta samaan tilanteeseen kuin ennen koronaa. Monet asiat kannattaa tehdä nyt toisin.
Monilla työpaikoilla on otettu vuoden aikana digiloikka kokousten pidossa. Ainakin rutiininomaiset työpalaverit onnistuvat verkossa, kunhan etäkokousten määrä jää päivän aikana kohtuulliseksi.
Muutokset koskevat siis erittäin monia väestöryhmiä. Mutta paljon on heitäkin, joille uusi normaali merkitsee helpottavaa paluuta vanhaan.
KANSALAISJÄRJESTÖT puolueita myöten ovat nekin oppineet pitämään kokouksiaan verkossa. Esimerkiksi keskustan puoluevaltuusto ja piirijärjestöt ovat joutuneet pitämään sääntömääräiset kokouksensa etäkokouksina. Myös sääntömääräinen puoluekokous järjestettiin viime syksynä suurimmaksi osaksi etänä.
Etäkokoukset säästävät ympäristöä ja rahaa. Siksi on todennäköistä, että niitä pidetään myös koronan jälkeen.
Myös etätyö otti koronan takia jättiharppauksen. Tietotekniikan mahdollisuuksista hajauttaa työpaikkoja ja työntekoa on puhuttu jo vuosikymmeniä. Vasta koronaepidemia osoitti, että töitä voidaan ihan oikeasti tehdä kesämökin laiturilla tai pohjoisen kelomökillä.
Viimeistään syksyllä on monilla työpaikoilla edessä pohdinta siitä, miten ja millä ehdoilla etätyötä jatketaan. Pelisääntöjen pitää olla avoimia ja tasapuolisia kaikille työntekijöille. Tämä merkitsee jälleen uutta haastetta myös johtamiselle.
MYÖS kouluilla on edessään kova haaste syksyllä. Opettajien olisi löydettävä ja poimittava mukaan ne oppilaat, jotka putosivat kelkasta koronavuoden aikana.
Uusi normaali merkitsee muutoksia yliopistojen opiskelijoillekin. Massaluennot saattavat jäädä historiaan. Ne voidaan korvata verkkoluentojen ja pienryhmätyön yhdistelmillä.
Muutokset koskevat siis erittäin monia väestöryhmiä. Mutta paljon on heitäkin, joille uusi normaali merkitsee helpottavaa paluuta vanhaan.
Sairaanhoitajat, lääkärit, vanhustenhoitajat, bussikuskit ja monet muut yleisönpalvelijat eivät ole päässeet etätöitä tekemään. Heille syksy voi tarkoittaa mahdollisuutta tehdä työtä ilman pelkoa sairastumisesta vaaralliseen tarttuvaan tautiin.