Eri sukupolvien uskonnollisuudessa on valtavat erot Suomessa – erityisesti naisten uskonnollisuus on vähentynyt jyrkästi
Uskonnon merkitys on heikentynyt merkittävästi Suomen nuoremmissa sukupolvissa. Asia selviää Kirkon tutkimuskeskuksen tuoreesta julkaisusta, jossa tutkitaan suomalaisten suhtautumista uskontoon ja kirkkoon viime vuosina.
Vanhimman ja nuorimpien sukupolvien välillä uskontoa tärkeänä pitävien ihmisten osuudessa havaittiin jopa 45 prosenttiyksikön ero, tutkimusjulkaisussa kerrotaan.
Sotien ja jälleenrakennuksen sukupolvesta eli vuosien 1921–1939 välillä syntyneistä ihmisistä useampi kuin kolme viidestä piti uskontoa erittäin tai melko tärkeänä. 1980- ja 1990-luvulla syntyneiden Y- ja Z-sukupolvissa alle viidesosa piti uskontoa tärkeänä.
Erityisesti naisten keskuudessa uskonnollisuuden väheneminen on ollut poikkeuksellisen jyrkkää. Vanhimpaan sukupolveen kuuluvien naisten ja 1990-luvulla syntyneiden naisten välillä laskua on 59 prosenttiyksikköä.
Erot naissukupolvien välillä ovat Suomessa suurimmat kaikista tutkimuksessa mukana olleista Euroopan maista.
Tutkimusjulkaisussa käytettiin aineistona European Values Study -kyselyä, joka toteutettiin reilussa 30:ssä Euroopan maassa vuosina 2017–2018. Suomesta kyselyyn vastasi reilut 1 200 ihmistä. Yhteensä Euroopassa kyselyyn vastasi noin 56 000 ihmistä.
Nuorimmissa sukupolvissa myös uskonnolliseksi identifioituminen on yhä harvinaisempaa. Uskonnollisena itseään pitävien osuus on laskenut voimakkaasti ja suoraviivaisesti sukupolvesta toiseen, Kirkon tutkimuskeskus kertoo.
Siinä, missä kahdessa vanhimmassa sukupolvessa 71 prosenttia vastaajista määritti itsensä uskonnolliseksi, 1990-luvulla syntyneiden sukupolvessa enää 23 prosenttia vastaajista piti itseään uskonnollisena.
Uskonnollisina itseään pitävien osuudet Suomen nuorimmissa sukupolvissa ovat kyselyssä mukana olleista Euroopan maista pienimpien joukossa. Sen sijaan kaikista täysi-ikäisistä suomalaisvastaajista noin puolet piti itseään uskonnollisina. Ei-uskonnollisia ja ateisteja oli miltei saman verran.
– Näiden lukujen perusteella voidaan olettaa, että jopa koko väestön tasolla ollaan lähellä taitepistettä, jossa uskonnollisuus alkaa näyttäytyä epätavallisena identifikaationa. Nuoremmissa sukupolvissa tällainen taitepiste on selvästi jo ohitettu, tutkimusjulkaisussa kirjoitetaan.