Saksalaisprofessori: Euroopan oma puolustuskyky kehittyy, mutta liian hitaasti
Euroopan kyky rakentaa itselleen hyvä itsenäinen puolustuskyky herättää epäilyjä. Niitä eivät ole olleet omiaan hälventämään Yhdysvaltain hallinnon tuoreet yllättävät suunnitelmat sotilaiden ja suorituskykyjen vetämisestä pois Euroopasta.
Euroopan unionin kaavailujen mukaan EU:sta pitäisi tulla uskottava ja itsenäinen toimija myös puolustuksessa jo vuoteen 2030 mennessä. Professori Carlo Masala Bundeswehrin (Saksan asevoimien) yliopistosta Münchenissä ei pidä tavoitetta nykytahdilla uskottavana.
– Puheiden tasolla olemme oikealla tiellä, mutta olemme liian hitaita kaikessa mitä teemme, Masala perusteli lauantaina Lennart Meri -konferenssissa Tallinnassa.
Hänen mukaansa on kuitenkin huomattava, että tilanne on sitä parempi, mitä lähempänä Moskovaa ollaan maantieteellisesti. Mitä etäämmäs Venäjästä Euroopassa mennään, sitä heikommaksi tilanne käy.
– Emme ole esimerkiksi tehneet vielä päätöstä paluusta asevelvollisuusjärjestelmään, vaikka tiedämme kaikki, että suurella lukumäärällä on väliä, Masala sanoi.
Lisäksi Euroopasta puuttuu hänen mukaansa yhä kunnon teollinen pohja sotakaluston tuotannon voimakkaalle lisäämiselle.
Naton Brunssumin yhteisoperaatioesikuntaa komentava kenraali Ingo Gerhartz sanoi vierastavansa ilmoituksia erilaisista vuosiluvuista, mihin mennessä puolustuksen pitäisi olla kunnossa.
– Meillä pitäisi olla yhteisymmärrys siitä, että meidän pitää olla valmiita tänään, Gerhartz sanoi.
Viron puolustusministeri Hanno Pevkur oli samoilla linjoilla ja viittasi poliittisesti hankalaan tilanteeseen Yhdysvaltain lisäksi myös Britanniassa ja Euroopassa.
– Jos istuisin Kremlissä ja miettisin, mikä olisi paras aika testata Natoa, niin se ei ole valitettavasti 2029 vaan 2027 tai -26. Siksi meillä ei ole aikaa, Pevkur sanoi.
Pevkur ja Gerhartz eivät kuitenkaan halunneet nostaa Yhdysvaltain tuoreita päätöksiä joukkojen uudelleensijoittelusta pois Euroopasta suureksi ongelmaksi. Molempien viesti oli se, että niin kauan kuin mitään ei ole konkreettisesti toteutunut, asialla on aivan turha spekuloida.
Saksalaisprofessori Masala oli tässä suhteessa eri linjoilla. Hänen mukaansa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon poliittinen viestintä muun muassa Natosta ”paperitiikerinä” on ollut katastrofaalista.
– Me kaikki tiedämme, että pelote perustuu myös psykologiaan. Toisen osapuolen on uskottava, että jos jotain tekee, niin seurauksia tulee, Masala sanoo.
– Vaikka (yhdysvaltalais)joukkoja ei lopulta vedettäisikään pois, pelkkä puhe siitä on jo aiheuttanut vahinkoa, Masala jatkoi.
Keskustelussa vain sivuttiin Ukrainan tukemisen tärkeyttä, mutta myöhemmin konferenssissa esiintynyt venäläinen Putin-kriitikko Garri Kasparov nosti sen kaiken keskiöön.
– Venäjällä ei tapahdu muutosta, ellei Ukraina voita sotaa. Piste. – – Ukrainan voitto on ainoa toivomme, 13 vuotta maanpaossa elänyt Kasparov sanoi.
Hänen mukaansa muunlainen lopputulos sodalle pitäisi venäläisen imperialismin hengissä ja vain vahvistaisi hallintoa. Sotakin jatkuisi, ehkä jossain muualla kuin Ukrainassa.
– (Presidentti Vladimir) Putin tarvitsee menestystarinan, ja sellainen olisi osoittaa, ettei Nato on kuollut eikä sen (yhteisen puolustuksen) viides artikla toimi, Kasparov sanoi.