Kuinka moni on kuollut meteorin takia? – Uhka "selkeästi aliarvioitu"

Historia

Maapallolle putoaa kiviä avaruudesta joka päivä. Suurin osa palaa joko kokonaan tai pienenee merkittävästi osuessaan planeetan ilmakehään, mutta sellaisetkaan kivet eivät ole tavattomia, jotka voivat aiheuttaa näkyvää vahinkoa.

Yleisesti oletetaan, että meteori ei ole koskaan tappanut ihmistä. Todennäköisyyden tällaiseen on arveltu olevan olemattoman pieni. Tutkijapiireissä on kuitenkin toisenlaisiakin olettamuksia.

Maapalloon on vuosimiljardien aikana osunut monenlaisia avaruuskiviä. Meteoriitit ovat näistä tavanomaisimpia, mutta myös asteroidit ja komeetat saattavat välillä osua pallon pinnalle.

Meteoroidi on läpimitaltaan 30 mikrometristä (metrin miljoonasosa) metriin oleva kivi. Tätä suuremmat ovat asteroideja tai komeettoja.

Asteroidi on pikkuplaneettaa pienempi aurinkokunnan kappale. Asteroideiksi luokitellaan yleensä aurinkokunnan sisäosissa kiertävät kappaleet. Suurin osa niistä sijaitsee Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä.

Komeetta on jäinen, suurilla radoilla aurinkoa kiertävä kappale. Kun komeetta lähestyy aurinkoa, sen pinnasta alkaa irrota kaasua ja pölyä, mikä tuottaa komeetalle koman, pyrstön. Siksi komeettoja sanotaan myös pyrstötähdiksi.

Meteori, meteoroidi ja meteoriitti ovat helposti sekaisin meneviä sanoja. Meteoroidi kiertää avaruudessa, meteori on ilmakehässä putoava, ehkä valoilmiön aiheuttava meteoroidi ja putouksesta maahan asti selvinnyt kappale on meteoriitti.

Onko jokin näistä kappaleista siis aiheuttanut ihmisten kuolemia?

Vaaratilanteita ja loukkaantumisia aiheuttaneita avaruuskiviä on helppo nimetä jokusia.

Tšeljabinskin meteori vuonna 2013 aiheutti Venäjällä epäsuorasti lähes 1500 ihmisen loukkaantumisen. Vammat olivat pääasiassa lieviä ja aiheutuivat ikkunoista lentäneistä lasinsiruista. Kukaan ei menettänyt henkeään meteorin takia.

Tätä ennen edellisen kerran asutuskeskittymää ravisteli meteori-isku tammikuussa 1868. Pultuskin kaupungissa Varsovan lähellä Puolassa räjähti meteori tarjoten yli sadan tuhannen pienemmän kappaleen kivisateen. Suurin löydetty meteoriitin kappale painoi yhdeksän kiloa. Taivaalla näkynyttä valonäytelmää seurattiin myös Varsovassa.

Pultuskin tapauksessa ei raportoitu henkilövahingoista.

Meteoriitin pitää olla verrattain suurikokoinen, että se aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Pienet kivet todennäköisesti vain uppoavat maahan aiheuttamatta huomattavaa paineaaltoa.

Vuosituhansien varrella voi olettaa tapahtuneen kuolemantapauksiakin.

Vuonna 1908 Siperiassa tapahtunut kuuluisa Tunguskan räjähdys surmasi kaksi ihmistä. Ei ole kuitenkaan varmuutta, mikä räjähdyksen aiheutti. Ilmakehästä kimmonnut rauta-asteroidi on melko suosittu, joskaan ei aukoton selitys.

Yhtäkään meteorin tai muun avaruuskiven aiheuttamaa kuolemaa ei ole varmistettu. Virallisesti kuolinsyytilastot näyttävät tällaisten kohdalla nollaa.

Astronomy-lehden vuonna 2020 haastattelema asiantuntija kuitenkin uskoo, että kuolleita on useampi.

– Oletan vahvasti, että tilastoidut luvut on selkeästi aliarvioitu läpi ihmiskunnan historian. Vasta noin puolen vuosisadan ajan olemme edes ymmärtäneet, että tällaista ylipäätään voi tapahtua, Yhdysvaltojen avaruushallinto NASA:lle työskentelevä Lindley Johnson totesi tuolloin.

Puolan ja Venäjän esimerkit kertovat, että tasaisin väliajoin meteoreja lentää myös asutuksen keskelle. Tapahtumaväli on tietysti ollut erittäin harva.

Muinaiset kirjalliset lähteet antavat useamman historiantutkijan mukaan ymmärtää, että vähintään satoja ihmisiä on kuollut avaruuskivien takia. Jotkut arvelevat luvun olevan jopa kymmeniä tuhansia. Eritoten kiinalaiset lähteet ovat raportoineet useista tuhoa aiheuttaneista ”putoavista tähdistä”.

Vuodelta 616 on säilynyt kiinalainen kirjoitus, jonka mukaan tuon vuoden tammikuussa Sui-dynastiaa vastaan kapinoineiden joukkojen sotilaita kuoli kymmenen hyvin yllättävästä syystä. ”Putoava tähti” iski piiritystorniin vieden mainitut henget. Tällaisen meteorin on täytynyt olla melko suuri.

Niin ikään Kiinassa Yunnanin provinssissa sattui todennäköisesti vuonna 1341 tapaus, jossa asutuksen ylle kerrotaan langenneen ”rautasade”. Se rei’itti taloja ja kukkuloita ja tuhosi satoa pelloilta. Aikalaismerkintöjen mukaan ”useimmat ihmiset ja eläimet, joihin rautasadetta osui”, kuolivat. Rautasade tarkoittaa luultavimmin ilmassa räjähtäneestä kivestä sinkoutuneita kappaleita.

Vuonna 1648 hollantilaiselle Malacca-laivalle osui kapteeni Olof E. Willmanin muistiinpanojen mukaan kivi. Se tappoi kaksi miehistön jäsentä. Laiva oli matkalla Hollannin Itä-Intiaan. Laivan reitillä oli tosin myös noin 20 aktiivista tulivuorta, jotka voivat myös olla selitys laivalle lentäneelle kivelle.

Elokuussa 1888 ”tulipallon” on merkitty lentäneen usean kylän yli Irakissa. Se iski lopulta ”pyramidinmuotoiselle” mäelle tappaen yhden miehen ja halvaannuttaen toisen.

Pahin väitetty avaruuskivien ihmiskunnalle aiheuttama tuho on mahdollisesti tapahtunut 4. huhtikuuta 1490.

Mahdollinen asteroidi räjähti tuolloin keskisessä Kiinassa Qingyangin kaupungin yllä. Räjähdys sinkosi useita pieniä kiviä kaupunkiin tappaen useita ihmisiä. Kivien koko vaihteli pähkinän koosta hanhenmunan kokoon.

Epäilyttävää kertomuksessa on, että kivien koot olisivat olleet vain noin pienellä vaihteluvälillä, ja että kivet olisivat kaikki olleet verrattain pieniä.

Lähteet kertovat myös uskomattomista määristä kuolleita. Näitä olisi ollut vähintään kymmenen tuhatta, ehkä useita kymmeniä tuhansia. Aivan koko Qingyangia asteroidi ei tuhonnut, sillä ihmisiä jäi myös eloon.

On mahdollista, että asteroidi irtosi komeetasta, jonka tiedetään kulkeneen Maapallon ohi vuonna 1490.

Qingyangin tapausta ei kuitenkaan voi pitää varmana.

Varmaa kuitenkin on, että avaruuskivistä voi olla joskus vaaraa ihmiselle. Yönsä voi silti nukkua rauhassa, sillä todennäköisyys joutua meteorin vahingoittamaksi on äärimmäisen pieni. Tämänkin listauksen perusteella voi olettaa, että potentiaalisesti vaarallisia tilanteita ei tapahdu edes yhden ihmiselämän pituisena aikana.

Lähteitä

Astronomy-lehden artikkeli (2020, päivitetty 8.5.2024, englanniksi)

Human Casualties in Impact Events, WGN, The Journal of The IMO 25:5 (1997, englanniksi)