Kryoniikkapotilaan on oltava optimisti – 41-vuotias jyväskyläläismies teki sopimuksen kehonsa kryosäilönnästä

Kotimaa

Et ole kuollut ennen kuin olet lämmin ja kuollut. Suomen Kryoniikkaseuran mukaan näin sanoo vanha sanonta, ja tälle ajatukselle perustuu myös elämän ylläpitotekniikka kryoniikka.

Seura kuvailee kryoniikan pohjautuvan yhteen faktaan ja kahteen olettamukseen. Fakta on se, että 120 pakkasasteessa tai sitä kylmemmässä kudosten hajoamisen kaltaiset kemialliset ja biologiset reaktiot pysähtyvät.

Ensimmäinen olettamus on, että kliinisen kuoleman jälkeen ihmisaivot voidaan laskea tähän lämpötilaan ilman, että se vahingoittaa aivojen informaatiota peruuttamattomasti. Oletus numero kaksi on, että tieteellinen kehitys jatkuu, kunnes vain fysikaaliset lait rajoittavat elvytysteknologiaa.

– Mikäli nämä olettamukset pitävät paikkansa, nykyteknologialla säilytettävien ihmisten persoonallisuus ja muistot ovat tallella, jos tai kun heidät tulevaisuudessa elvytetään, seuran sivustolla lukee.

Jyväskyläläinen, 41-vuotias Henri Heinonen on tehnyt sopimuksen oman kehonsa kryosäilönnästä. Säilöä voisi myös pelkät aivot, mutta se tuntui Heinosesta liian hurjalta.

Yksi syy päätökseen oli ajatus jatkuvuudesta. Moni on Heinosen iässä perheellinen, hän ei.

Kymmenisen vuotta sitten Heinosen lähipiirissä oli myös sairastumisia. Hän alkoi ajatella, että kryoniikka tarjoaisi sekä hänen lähipiirilleen että muille ihmisille viimeisen oljenkorren.

Heinonen solmi silloin sopimuksen yhdysvaltalaisen säätiön kanssa. Sittemmin hän on vaihtanut saksalaisyritykseen, jolla on yhteistyökumppanina sveitsiläinen säätiö.

Lisäksi Heinonen on jäsenenä Suomen Kryoniikkaseurassa, ja hän on puhunut asiasta eri medioille.

– Mietin, että minun täytyy ryhtyä edistämään kryoniikkaa, jotta se voisi joskus yleistyä yhteiskunnassa.

Seuran puheenjohtaja Antti Tulonen kertoo seuran toivovan esimerkiksi lakimuutosta, jotta Suomen laki tunnistaisi muitakin kuin arkkuhautauksen ja tuhkauksen.

Tulosen mukaan kryoniikkapotilaita on maailmassa nyt hieman yli 700. Määrän hän sanoo kasvavan vuosittain muutamalla kymmenellä.

Kryoniikkapalvelua ei välttämättä koskaan pääse käyttämään. Esimerkiksi tapaturmainen kuolema tai ruumiinavaus voisi estää kryosäilytyksen.

Heinonen ei pelkää niinkään onnettomuutta vaan sitä, että viranomaiset voisivat jollakin tavalla estää kryoniikkapotilaan siirron ulkomaille.

– Vaikka olisi kryosäilöntäsopimus, rahoitus kunnossa ja hautaamistahto, pelkään, että viranomainen voisi tulkita lakia niin tiukasti, ettei ulkomaille siirto onnistu.

Toinen pelko on se, etteivät omaiset suhtaudu potilaan tahtoon vakavasti. Heinonen sanoo, että omaiset ovat ihmetelleet päätöstä, mitä hän pitää osaltaan myös ymmärrettävänä: läheisen kuoleman ajatteleminen ei ole mukavaa.

Millaiseen tulevaisuuteen Heinonen sitten ajattelee havahtuvansa, jos hänet joskus kryosäilötään ja sitten myöhemmin virvoitetaan uudelleen varsinaiseen eloon?

Juuri nyt hän ajattelee kryosäilytystä hautaamistapana. Elvytysmahdollisuuden hän uskoo siintävän korkeintaan kaukana tulevaisuudessa.

– Mutta uskon, että se kaukainen tulevaisuus voi olla monessa mielessä parempi. Nyt meillä on sotia, nälänhätää, ilmastonmuutosta ja kaikkea ikävää tapahtuu.

Vielä kymmenen vuotta sitten ihmiset olivat Heinosen mielestä optimistisempia tulevaisuuden suhteen. Nyt ympärillä tunnutaan vain varautuvan sotaan.

– Uskon, että pitkällä aikavälillä näistä ongelmista selvitään, ja sitten voi olla parempia aikoja tiedossa.

Seuran puheenjohtaja Tulonen kuvaileekin kryoniikasta kiinnostuneiden ja palvelusta maksavien suhtautuvan tieteeseen ja teknologiaan myönteisesti ja uskovan teknologian kehittyvän.

– Optimismia tässä täytyy olla.

Ruumiiden pakastaminen nousi mediassa esiin, kun poliisi tiedotti viime viikolla, että Turussa oli viime vuonna löydetty kaksi ruumista pakastimista. Vainajat olivat iäkäs aviopari, ja heidän iäkästä poikaansa epäillään hautarauhan häirinnästä.

Tiedossa ei ole, onko pakastamisessa kyse kryoniikkaa muistuttavista toiveista tai aikeista. Tavanomaiset pakastimet eivät mitenkään soveltuisi kryoniseen säilömiseen, ja kryoniikkaan liittyy myös monia muita vaiheita, joita ei kotiolosuhteissa voi toteuttaa.

Tutkinnanjohtaja, rikosylikonstaapeli Lasse Höysti Lounais-Suomen poliisista ei maanantaina halunnut kommentoida STT:lle epäillyn kiinnostusta kryogeniikkaan. Kryoniikka on yksi kryogeniikan eli kylmäfysiikan erityissovelluksista.

Höystin mukaan kyse on ”valtavirrasta poikkeavasta ajatusmaailmasta”. Hän kertoi, että esitutkinnassa on kuultu kahta ihmistä, joilla voi olla eri ajatusmaailmat ja motiivit.

– Periaatteessa on ollut halu säilyttää, ehkä luopumisen tuska, siinä on vähän molempia. Sitten voi olla erilaista ajatusmaailmaa ylipäätänsä suomalaiseen hautaamiskulttuuriin.

Syyttäjä teki elokuussa kuusikymppistä miestä koskevan syyttämättäjättämispäätöksen hautarauhan rikkomisesta. Mediatietojen mukaan kyseessä on epäillyn miehen veli.