Kunta-alan sovittelussa puheet kovenevat ja lakkojakin väläytellään jo syksylle
Kunta-alan sovittelussa tahti kiihtyy ja puheet kovenevat, mahdollista opettajien lakkoakin väläytellään jo syksylle. Etätapaamisia on sovittu tiiviisti seuraaville päiville, mutta näyttää kaukaiselta, että sopu syntyisi vappuun mennessä, kuten valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala on toivonut.
– Jos ei sopimusta synny, ollaan syksyllä lakossa. Miksi me istuisimme pitkiä kokouksia sovittelussa, jos mikään asia ei etene, sanoi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen STT:lle.
Juko vaatii varhaiskasvatuksen opettajien siirtämistä yleisestä kunnallisesta työ- ja virkaehtosopimuksesta opettajien sopimukseen. Se on valmis menemään jopa lakkoon sen takia, jos muu ei auta.
– Opettajat kuuluvat opettajien sopimukseen. Se on varhaiskasvatuksen opettajille itsetuntoa ja ammatin arvostusta koskeva kysymys, Luukkainen sanoo.
Sovittelussa junnaavat yhä myös muun muassa kiky-tuntien kohtalo, sote-alan oma työehtosopimus ja palkanlisät, joita järjestöt vaativat yleisen palkankorotuslinjan päälle.
Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan esitettyjen vaatimusten laajuus ja sitä kautta vaikeus on omaa luokkaansa.
– Yli yleisen linjan meneviä lisiä ovat esittäneet kaikki kunta-alan järjestöt vähän eri nimillä. Kuntataloudessa ei sellaisia rahoja löydy, Jalonen sanoo.
Megaluokan kysymys on hänen mukaansa tällä hetkellä se, miten sopimusalan neuvottelujärjestelmä muuttuu.
– Se avaa koko paletin.
– Sanon suoraan, että tällä koronalla halutaan tehdä myös työmarkkinapolitiikkaa. Se mutkistaa asioita lisää.
Kunta-alan sopimusten piirissä on noin 400 000 työntekijää. Vanhat sopimukset umpeutuivat kuun vaihteessa.
Sosiaali- ja terveysalan palkansaajajärjestöt Tehy ja Super ovat valmiita odottamaan koronakriisin yli, jos niitä tyydyttävä sopu ei vappuun mennessä synny.
– Jatko riippuu sitten siitä, milloin kriisi on ohi, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Tehy ja Super ovat jo vuosia halunneet hoitoalalle oman työehtosopimuksen, kuten esimerkiksi opettajilla ja lääkäreillä on. Tällä kertaa järjestöt eivät aio antaa periksi, ne haluavat sopimuksen nyt.
Kuntatyönantajat on valmis siihen, että sote-henkilöstölle tulisi oma alakohtainen työ- ja virkaehtosopimus sen jälkeen, kun maakuntahallinnot on perustettu.
Kynnyskysymys on myös palkanlisä, jota Tehy ja Super ajavat oman terveytensä uhalla koronakriisin keskiössä puurtaville hoitoalan työntekijöille. Rytkönen kutsuu sitä nyt mieluummin valmiuslakilisäksi kuin koronalisäksi.
– Lisä koskisi kaikkia heitä, joita valmiuslaki koskettaa, eli sairaanhoitajien lisäksi esimerkiksi bioanalyytikkoja tai röntgenhoitajia. Etulinjassa työskentelee paljon eri sote-alojen ammattilaisia, joilta on peruttu vuosilomat ja jotka ovat käytännössä pakkotyössä tällä hetkellä.