Talouskasvu hiipuu ja julkiseen talouteen tulossa yli kolmen miljardin aukko – VM arvioi hallituksen tavoitteiden silti täyttyvän 60 000 laadukkaalla yksityisen sektorin työpaikalla
Valtiovarainministeriö varautuu ruuvaamaan tämän vuoden talousennustettaan alaspäin.
Joulukuussa ministeriö arvioi, että talous kasvaa tänä vuonna yhden prosentin.
VM:n osastopäällikön Mikko Spolanderin mukaan painetta ennusteen alentamiseen olisi ollut ilman koronavirustakin, sillä loppuvuoden talouskasvuluvut olivat odotettua heikommat.
– Näyttää siltä, että alaspäin tullaan, mutta jää nähtäväksi, kuinka paljon. Ennusteeseen vaikuttaa monta tekijää, ja niitä nyt puntaroidaan, Spolander sanoo STT:lle.
Ministeriössä valmistellaan parhaillaan uutta talousennustetta, joka ulottuu vuoteen 2024 asti.
Esimerkiksi Danske Bankin ekonomistit ennustavat nyt tälle vuodelle 0,3 prosentin talouskasvua, kun vielä joulukuussa tehty Dansken ennuste lupasi tasan prosentin kasvua.
Finanssiryhmä OP puolestaan arvioi viime viikolla, että Suomen talouskasvu jää tänä vuonna tasan nollaan.
Spolander ei osaa vielä sanoa, mistä odotettua heikommat talousluvut loka-joulukuussa johtuivat.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bruttokansantuote pieneni peräti 0,7 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna.
Spolanderin mukaan yhdeksi syyksi on arveltu sitä, että veronpalautukset maksettiin aiemmin kuin ennen.
Huonot talousluvut ovat hänen mielestään ristiriidassa sen kanssa, että työllisyysaste on parantunut viime kuukausina reippaasti.
Tammikuussa työllisiä oli noin 46 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä kasvoi, mutta samaan aikaan myös avoimia työpaikkoja oli enemmän kuin ennen.
– Kuvittelisi, että sen pitäisi näkyä heikompana työllisyytenä, jos loppuvuosi taloudessa on ollut tosi vaisua ja kasvu peräti negatiivista.
Koronaviruskin joudutaan leipomaan sisään ennusteeseen, vaikka sen vaikutuksia on Spolanderin mukaan vaikeaa arvioida ja muuttaa numeroiksi.
– On tyypillistä, että talousluvut heiluvat lyhyellä aikavälillä, ja se voi olla aika voimakastakin. Suomen talouden suurin haaste on kuitenkin väestön ikääntyminen sekä sosiaali- ja terveysmenojen kasvaminen. Se uhkaa syödä yhä kasvavan osan julkisen sektorin kokonaiskakusta ja ylipäätään näkyy Suomen taloudessa pitkän aikaa. Koronaviruksen aiheuttama negatiivinen kasvu muutamalle vuosineljännekselle on pientä sen rinnalla.
Hallitus tavoittelee julkisen talouden menojen ja tulojen tasapainoa kautensa loppuun mennessä, mutta sen saavuttaminen näyttää vaativalta.
Valtiovarainministeriön joulukuisen ennusteen perusteella hallituksella on paikattavana reilun kolmen miljardin euron aukko vuonna 2023.
Spolanderin mukaan tasapainoon voidaan päästä, jos Suomeen syntyy ennustettuun verrattuna noin 60 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2023 mennessä. Tähän eivät kuitenkaan riitä mitkä tahansa työpaikat.
– Työpaikkojen pitäisi olla laadukkaita, kokoaikaisia korkeamman tuottavuuden työpaikkoja, jotka syntyvät yksityiselle sektorille ja luovat paljon arvonlisää talouteen ja elintasoa ihmisille. Ei kukaan tähtää siihen, että haluttaisiin nimenomaan luoda työpaikkoja, joissa tuottavuus on alhainen.
Mitä alhaisempi uusien työpaikkojen tuottavuus on, sitä enemmän niitä vaaditaan, jotta julkisen talouden tasapaino voitaisiin saavuttaa työllisyyden kasvun avulla.
Tämä koskee Spolanderin mukaan esimerkiksi osatyökykyisten työpaikkoja.
Spolanderin mukaan valtiovarainministeriön on kevään ennusteessa otettava kantaa hallituksen työllisyystavoitteen toteutumiseen ja tavoitteeseen julkisen talouden tasapainosta vuonna 2023.
Hallitus on sanonut ottavansa muut keinot käyttöön julkisen talouden tasapainottamiseksi, jos työllisyystavoite ei täyty.
Käytännössä se tarkoittaa veronkorotuksia ja menoleikkauksia. Ensimmäinen etappi, jossa tavoitteen toteutumista tarkastellaan, on huhtikuun kehysriihi.
– Minusta on hyvä näin, että pysähdytään määräajoin asian äärelle ja katsotaan, ollaanko menossa kohti tavoitteita, ja jos ei olla, tehdään korjaavia toimenpiteitä, Spolander sanoo.
Hallituksen tavoite on hallitusohjelman mukaan, että normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023, julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen pienenee ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin.
Epänormaali talouskehitys olisi Spolanderin mukaan mittaluokaltaan finanssikriisin luokkaa Euroopassa ja maailmassa.
– Se on poikkeuksellista. Ei se, että talouden kasvu hidastuu prosentin.
Spolanderin mukaan alun perinkin on ajateltu, että 60 000 uudesta työpaikasta ensimmäiset 30 000 olisivat sellaisia, joille pystytään laskemaan jonkinlainen työllisyysvaikutus valtiovarainministeriössä.
Jälkimmäiset 30 000 voisivat olla sellaisia, joille laskelmien tekeminen on vaikeaa, jollei mahdotonta.
Varsinkin vasemmistoliitossa pelätään, että VM löytää työllisyysvaikutuksia lähinnä etuusmuutoksille eli esimerkiksi leikkauksille sosiaaliturvaan.
Ministeriöstä on kuitenkin sanottu, että myös esimerkiksi työvoimapalveluiden vaikutuksia voidaan arvioida.
Yleisesti etuisuusmuutosten vaikutuksille on helpompi laskea työllisyysvaikutuksia kuin joillekin oppivelvollisuusiän pidentämisen kaltaisille pehmeille keinoille, joita ei välttämättä ole aiemmin kokeiltu.
– Ei se, voidaanko joku asia laskea, tarkoita sitä, ettei toimenpide voisi vaikuttaa suotuisasti työllisyyteen. Tästä on keskusteltu aina, kun näitä työllisyyspaketteja on tehty, Spolander sanoo.
Laadun lisäksi myös aikataululla on merkitystä. Työllisyystoimilla pitää olla suhteellisen nopeita vaikutuksia, jotta julkisen talouden tasapainotavoitteeseen päästään.
Esimerkiksi oppivelvollisuusiän pidentäminen tuo lisää osaamista, ja sitä kautta entistä useampi nuori päässee työelämään kiinni, mutta työllisyysvaikutukset eivät näy vielä tällä hallituskaudella.
Kuluja oppivelvollisuuden pidentämisestä tulee kuitenkin jo tällä hallituskaudella.