Keskustan Kemppi Euroopan neuvostossa: "Synnytysväkivallasta pitää uskaltaa puhua avoimesti"
Keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi on tyytyväinen siihen, että synnytys- ja gynekologinen väkivalta on nostettu julkiseen keskusteluun myös Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa Strasbourgissa.
Yleiskokous käsitteli ranskalaisen kansanedustajan Maryvonne Blondinin raporttia ”Obstetrical and gynaecological violence”.
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskuntaan kuuluva Kemppi kertoi Suomessakin meneillään olevasta #minämyössynnyttäjänä-kampanjasta, joka sai alkunsa naisiin kohdistuneen häirinnän päivänvaloon tuoneesta sosiaalisen median #metoo-ilmiöstä.
– Tämä on vaikea ja vaiettu aihe. Koen kuitenkin hyväksi, että puhumme synnytykseen liittyvästä kivusta, peloista ja traumoista avoimesti, hän totesi.
Synnytys- ja gynekologisella väkivallalla tarkoitetaan esimerkiksi tilanteita, kun keisarinleikkaus, välilihan leikkaus tai sterilisaatio tehdään ilman naisen suostumusta tai ilmoittamatta toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista tai seurauksista.
Myös gynekologin vastaanotolla naiset voivat joutua kohtaamaan seksismiä, nöyryytystä tai fyysistä väkivaltaa kuten kivuliaita toimenpiteitä ilman puudutusta.
Kemppi kertoi esimerkin tuntemastaan tapauksesta, jossa lääkäri kieltäytyi uskonnollisiin syihin vedoten poistamasta sikiötä työmatkalla olleelta suomalaisnaiselta. Sikiö oli matkan aikana kuollut kohtuun tahattoman keskenmenon takia.
Lapsen menetyksen aiheuttaman surun lisäksi nainen joutui pelkäämään tulehdusvaaraa. Kempin mielestä tämä ei ole oikein.
– Naisen ei tulisi edes äärimmäisessä tilanteessa joutua pelkäämään oman terveytensä puolesta, ja meillä tulisi olla itsemääräämisoikeus omaan kehoomme. 2020-luvun Euroopassa ei voi olla maasta kiinni, saako asianmukaista hoitoa. Istanbulin sopimuksesta tulee pitää kiinni, maan nimestä tai uskonnosta riippumatta.
Juttua muokattu 4.10. kello 16:30 tarkennuksella, että matkoilla ollut nainen oli suomalainen.
Suomalaisedustajan mukaan synnytys- ja gynekologinen väkivalta rikkovat naisten ihmisoikeuksia.
– Koen, että Suomessa lääketieteellinen osaaminen on korkeatasoista ja näihin asioihin kiinnitetään huomiota. Keskustelua ja tietoutta aiheesta ei kuitenkaan ole vieläkään tarpeeksi, Hilkka Kemppi päätti puheensa.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö.
Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista.
Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.