Lukijalta: Hitaat viranomaisprosessit tulevat kalliiksi veronmaksajille
Suomessa viranomaisjärjestelmässä ei ole käytännössä mitään kannustimia hoitaa asioita ripeästi. Kun prosessien venyminen ei johda seurauksiin, syntyy valtion ja kuntien palveluihin jonoja, joiden kustannukset kaatuvat lopulta yritysten, kansalaisten ja veronmaksajien kontolle. Kyse ei ole yksittäisistä virheistä, vaan rakenteellisesta hitaudesta, joka heikentää Suomen kilpailukykyä.
Kyse on myös eturistiriidasta. Viranomaisen näkökulmasta hidas prosessi ei ole ongelma, koska se turvaa oman työllisyyden. Asiakkaan ja yhteiskunnan näkökulmasta hitaus taas aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, epävarmuutta ja menetettyjä investointeja. Yksityisellä sektorilla tällaista ristiriitaa ei ole. Hitaus ei turvaa työpaikkaa, vaan heikentää tulosta.
Esimerkiksi Posivan käyttölupaa on arvioitu vuosikausia kaikista mahdollisista näkökulmista. Kun valmistelu on venynyt näin pitkään, olisi kohtuullista odottaa, että päätöksenteko vihdoin etenee. Sama ilmiö näkyy laajemmin EU:ssa: yrityksille sälytetään valtava määrä selvitysvelvoitteita ja raportointia, jotka vievät aikaa itse ydintoiminnalta. Samaan aikaan Yhdysvalloissa ja Kiinassa yritykset voivat edetä nopeasti ja korjata virheitä jälkikäteen, jos niitä ilmenee.
Hitaiden prosessien vaikutukset näkyvät konkreettisesti. Rakennuslupien käsittelyajat venyvät monissa kunnissa kuukausista vuosiin, mikä hidastaa investointeja ja nostaa kustannuksia. Ympäristöluvat voivat kestää niin pitkään, että hankkeen taloudellinen perusta ehtii muuttua ennen päätöstä. Valituksia voidaan tehdä kevein perustein, vaikka ne voivat pysäyttää hankkeen, joka työllistäisi kymmeniä tai satoja ihmisiä.
Oikeuslaitoksessa käsittelyajat ovat joissain tapauksissa niin pitkiä, että riidat ja rikosasiat vanhenevat. Samalla yritysten ja yksityisten ihmisten oikeusturva heikkenee. Oikeudenkäyntien tahallinen hidastaminen, esimerkiksi toistuvilla poissaoloilla, pitäisi estää nykyistä tehokkaammin. Jokainen viivästys tarkoittaa menetettyjä työpaikkoja, kasvavia kustannuksia ja epävarmuutta, joka karkottaa investointeja.
Toivottavasti Posivan kohdalla ei päädytä samanlaiseen lukkotilanteeseen kuin Basfin Harjavallan-tehtaan 300 miljoonan euron investoinnissa, joka on ollut pitkään jäädytettynä lupaprosessien takia. Kun näin suuri investointi jää odottamaan viranomaispäätöksiä, kustannukset eivät ole vain yrityksen ongelma, vaan ne heijastuvat koko alueen talouteen, verotuloihin ja työllisyyteen.
Sujuvat prosessit eivät ole tekninen yksityiskohta, vaan olennainen osa Suomen talouden toimintakykyä. Jokainen viivästynyt lupa, jokainen vuosia kestänyt oikeusprosessi ja jokainen turha selvitysvelvoite on pois kasvusta. Yhteiskunnan ei tarvitse säästää yhtä rajusti, jos yritysten rattaat saadaan pyörimään ja investoinnit toteutuvat ajallaan. Investointien kautta talouteen tulee rahaa, joka valuu kulutukseen, työllisyyteen ja verotuloihin.
Mitä pitäisi tehdä? Ensinnäkin viranomaisille on asetettava selkeät käsittelyaikatavoitteet, ja niiden toteutumista on seurattava avoimesti. Täydellisyyden tavoittelu ei ole hyvä selitys jos se syrjäyttää viiveiden kustannukset.
Toiseksi lupaprosesseja on yksinkertaistettava: päällekkäiset selvitykset, moninkertaiset lausuntokierrokset ja epäselvät vastuut on karsittava. Lisäksi valituskynnystä on tarkennettava, jotta kevein perustein tehdyt valitukset eivät voi hidastaa tai pysäyttää suuria investointeja.
Kolmanneksi digitalisaatiota on hyödynnettävä täysimääräisesti, ei vain paperilomakkeiden siirtämisenä verkkoon, vaan prosessien todellisena automatisointina tekoälyn avulla.
Lisäksi viranomaisille on luotava kannustimia. Kun nopeus ja laatu palkitaan, syntyy kulttuuri, jossa asioita ei enää jätetä pöydälle odottamaan. Suomi tarvitsee ketterämmän hallinnon, joka tukee investointeja eikä hidasta niitä. Se on sekä yritysten että kansalaisten etu.
Antti Roine, Ulvila
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/