Kolme suurta kohtasi vihreyden äärellä – Kaikkonen kehottaa katsomaan pienydinvoimaa "avarin ajatuksin"
Kolmen perinteisen suuren puolueen johtoa kohtasi Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa viime torstaina. Vihreämpään yhteiskuntaan -seminaarin puolueiden paneelikeskustelussa keskustaa edusti puheenjohtaja Antti Kaikkonen, sosiaalidemokraatteja puheenjohtaja Antti Lindtman ja kokoomusta puoluesihteeri Timo Elo. Keskustelun juonsi emerituspäätoimittaja Lauri Kontro.
Tapahtuma järjestettiin keskustanuorten 30-vuotisjuhlan 50-vuotismuistelun hengessä. Vuonna 1975 nuorisojärjestö vaikutti puolueen ja Suomen suuntaan aloittamansa vihreän aallon hengessä ja linjasi Nurmeksessa tasavallan presidentti Urho Kekkosenkin läsnäollessa tulevaa kestävää yhteiskuntaa.
Vihreän aallon hengessä aiheina olivat etenkin ympäristöön ja kestävään talouteen liittyvät kysymykset. Vuonna 1975 Rooman klubin viesti kasvun rajoista antoi selkänojaa ympäristöaatteen kehittymiselle, tänä päivänä nähdään ilmastonmuutoksen kiihtyvät vaikutukset.
Puolueiden edustajat puhuivat esimerkiksi energiatalouden merkityksestä. Kontro muistutti kysymykseen johdatellessaan, että kulutus uhkaa nousta samalla, kun on paine tehdä siirtymää puhtaisiin energianlähteisiin. Investoinnit tuottavat painetta, sillä vaikkapa datakeskus voi viedä puolet kokonaisen ydinvoimalan sähköntuotosta.
Kaikkosen mielestä kannattaisi katsoa tarkemmin, mitkä datakeskushankkeet ovat ”varmasti isänmaan kannalta hyödyllisiä, mitkä taas enemmän tai vähemmän bulkkihankkeita”.
– Ei saisi tulla niin paljon, että sähkön hinta muodostuu markkinoilla ongelmaksi. Tai sitten lisätään sähkön tuotantoa, että yhtälön voi ratkaista. Ja lämpöhankkeethan tulevat näiden kanssa. Sitten pitää voida kitkeä hankkeet, joilla voi olla kielteistä vaikutusta turvallisuuden kannalta. Näitäkin saattaa olla liikkeellä, kuten on julkisuudessakin nähty, keskustajohtaja totesi.
Myös SDP:n Lindtman muistutti lämmöntuotannon liittyvän kiinteästi datakeskushankkeisiin. Keskukset tuottavat paljon hukkalämpöä.
– Edullinen energia ja kaukolämpöjärjestelmä ovat se tärkeä yhdistelmä, jolla datakeskushankkeet saadaan tehokkaiksi. Siksi Suomi on houkutteleva maa näille hankkeille. Tai sitten pitää olla muu tapa hyödyntää hukkalämpöä, että (järjestelmä) saadaan tehokkaaksi.
Suurin huoli investointien kannalta on Lindtmanin mukaan energiansaanti.
Keskusta-, kokoomus- ja demarijohtajat pohtivat energiajärjestelmän kehitystä myös aluepolitiikan, kantaverkon kapasiteetin ja turvallisuuspolitiikan näkökulmista.
Kokoomuslaisen ja demarin näkökulmat erosivat siinä, miten nämä näkevät markkinoiden roolin kehityksen moottorina.
– Kantaverkko on ollut pitkään ongelma Itä-Suomessa. Se ei salli minkäänlaista investointia. Aika vahvaa omistajaohjausta on tehty Fingridin suuntaan, ja kehitystä tapahtuu, Elo kertoi.
Hän muistutti, että kunnilla on kaavoitusmonopoli tuulivoiman suhteen.
– En tiedä, pitäisikö sitä enempää suitsiakaan.
– Yritystoiminnan kautta tulevat investoinnit ovat yleensä kestävämpiä kuin yhteiskuntakeskeisesti ajatellut, eli kyllä markkinoihin uskon, ja siihen, että kunnissa osataan se kaavoitus tehdä, kokoomuksen puoluesihteeri linjasi.
SDP:n Lindtman kertoi esimerkin Raahen fossiilittoman teräksen tuotantomallista.
– Tuotantomalli on ollut tiedossa sata vuotta, markkinan luominen eli poliittiset päätökset tekivät siitä kannattavan.
Keskustan Kaikkonen kertoi turvallisuusnäkökulmasta, joka on etenkin Itä-Suomessa oleellinen kysymys. Puolustusvoimien lausunnoissa on monesti näytetty punaista valoa idän tuulivoimahankkeille, mutta ei aina. Tutkat ja sensorit voivat reagoida monen strategisen alueen tuulivoimaloihin, mutta toisilla alueilla tuulivoimaloita voisi idässäkin pitää huoletta.
– Maanpuolustus on painava syy, sitä ei voi sivuuttaa. Löytyy kuitenkin satoja hankkeita, joille voi näyttää Itä-Suomessa vihreää valoa puolustushallinnonkin puolesta. Nämä ovat kuitenkin kaatuneet muihin syihin. Niitä kannattaisi perata.
Sähköntuotannon eräs ongelma on se, että osa tuotannosta on riippuvaista olosuhteista. Sähkön markkinahinta heilahtelee nimenomaan tämän takia. Jos vaikkapa tuulee paljon, tuulivoimaa tuotetaan runsaasti, ja hinta laskee. Silloin kun olosuhteet eivät salli tehokasta tuuli- tai aurinkovoiman tuotantoa, tarvitaan perusvoimaa, kuten ydinvoimaa, joka ei ole riippuvaista olosuhteista.
Kokoomuksen Elo puolusti ydinvoimaa perusratkaisuna ja muita markkinoita vapauttamalla sääntelyä.
– Ydinvoima kyllä, regulaatio minimiin.
SDP:n Lindtmankin totesi, että perusvoimaa tarvitaan tasaisen tuotannon turvaamiseksi.
– Koneita ei käytetä välillä pois, ne vaativat tasaista energiansaantia.
Keskustan Kaikkonen pitää tuulivoimakapasiteetin kasvua myönteisenä, mutta myöntää myös haasteen sähkön hinnan heilumisesta. Epävakaat ja alhaiset hinnat eivät kannusta sähköntuotantoon.
– Markkinat varmasti etsivät ratkaisuja, enkä sääntelyäkään sulkisi pois. Myös varastointitavat tuovat ratkaisuja.
Ydinvoimaan Kaikkonen myönsi suhtautuneensa perinteisen nuorkeskustalaisittain kriittisesti pitkään, mutta ei ole enää yhtä nihkeä.
– Varsinkin pienydinvoimalat voivat olla vaihtoehto. Kannattaa katsoa avarin ajatuksin, voi olla, että niitä on saatavilla ensi vuosikymmenellä sarjatuotantona. Niitä voisi saada keskustalaisittain hajautettuna ympäri maan.
Vihreämpään yhteiskuntaan -seminaari järjestettiin torstaina 12. kesäkuuta Nurmeksessa. Järjestävänä tahona oli Maaseudun Sivistysliitto, ja puuhamiehinä Lauri Kontro sekä vuosina 1974–1980 keskustanuoria johtanut ja myöhemmin pääministeriksi noussut Esko Aho. Puheenvuorot ja paneelikeskustelut käsittelivät kolmea pääteemaa, jotka olivat ”Vihreästä siirtymästä vihreään aaltoon”, ”Itä-Suomi: kuihtuva raja-alue vai kehittyvä osa Suomea” sekä ”Eurooppa Ukrainan sodan jälkeen”.
Yhteistyössä oli myös Nurmeksen kaupunki, jonka YouTube-kanavalta seminaaritallenne löytyy kokonaisuudessaan.