RKP:n puheenjohtaja Adlercreutz: Palestiinan tunnustamisessa edettävä – "Aika tälle on nyt kypsä"
RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz otti puheessaan puoluekokouksessa kantaa Palestiinan tilanteeseen.
Hän sanoi, että Suomessa on kyettävä käymään keskustelua seuraavasta askeleesta kohti kahden valtion, Israelin ja Palestiinan, mallia.
– Eli siitä, että myös me tunnustamme palestiinalaisvaltion olemassaolon. Tässä ei missään nimessä ole kyse siitä, että terroristijärjestö Hamasille annettaisiin minkäänlaista legitimiteettiä. Kyse on siitä, että tunnustettaisiin se tosiasia, että palestiinalaisvaltio on olemassa, hän sanoi.
Hän sanoi olevan selvää, ettei Suomi tule tunnustamaan Palestiinaa, joka kaikilta osin toimisi niin kuin sen pitäisi.
– Mutta meidän on päästävä eteenpäin ja tehtävä totta siitä, että haluamme nähdä kahden valtion ratkaisun toteutuvan – ja aika tälle, se on nyt kypsä.
Suomen ulkopolitiikan pitkän linjan tavoite on hakea kahden valtion mallin ratkaisua.
– Suomi tukee kahden valtion ratkaisua: Palestiinaa ja Israelia, jotka molemmat tunnustavat toistensa oikeuden olemassaoloon, kunnioittavat toistensa rajoja ja elävät rauhassa rinnakkain. Tämä on Suomen linja – ja myös se linja, jota suurin osa länsimaista kannattaa. Nykytilanteessa tämä voi ehkä tuntua utopialta, mutta uskon menettäminen parempaan tulevaisuuteen ei auta sekään, Adlercreutz sanoi.
Adlercreutz nosti Palestiinan tunnustamisen esiin toukokuun loppupuolella. Hän vaati, että hallituksessa pitäisi keskustella Palestiinan tunnustamisesta.
Hallituspuolue kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on sanonut sen jälkeen, ettei nyt ole oikea aika keskustella tunnustamisesta. Myös hallituskumppani perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra on sanonut, että ei kannata Palestiinan tunnustamista.
Hallituspuolueen puheenjohtaja otti kantaa myös perustuslakivaliokunnan politisoitumiseen. Hänen mukaansa tarvitaan jälkikäteistarkastus, jossa lainoppineet, joilla ei ole kytköksiä päivänpolitiikkaan, arvioisivat esityksiä.
– Suomi tarvitsee perustuslakituomioistuimen, jotta perustuslakitulkinnalla ei tehtäisi politiikkaa, hän sanoi.
Hän viittasi saamelaiskäräjälain muutokseen sekä muihin perustuslakivaliokunnan käsittelemiin lakimuutoksiin. Hänestä ne ovat osoittaneet haasteita, joita syntyy, kun poliittiset toimijat tulkitsevat perustuslakia.
– Vaikka niin ei pitäisi olla, perustuslain arviointi näyttäytyy toisinaan hallituksen ja opposition välisenä asetelmana. Jo pelkästään se, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtajuudesta on tullut poliittinen pelinappula, on todiste siitä, että valiokunta nähdään poliittisena toimijana.
Kaksipäiväinen puoluekokous Vaasassa avattiin puheella tänään.