Sivallus demarileiristä: Orpo onkin velkaantumisen salarakas
Julkinen velka kasvaa kuluvalla vaalikaudella vielä enemmän kuin edellisellä, kriisien sävyttämällä vaalikaudella, huomautti SDP:n ryhmäpuheen pitänyt Joona Räsänen eduskunnassa keskiviikkona.
– Vuonna 2023 julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli selvästi alle 80 prosenttia. Nyt tämän hallituksen päätöksillä ollaan kovaa kyytiä kipuamassa jo kohti 90 prosentin velkasuhdetta, Räsänen sivalsi, kun eduskunta käsitteli keskustan, SDP:n ja Liike Nytin jättämää velkavälikysymystä.
Räsänen muistutti, että viime vaalikaudelle kokoomuksen puheenjohtaja, nykyinen pääministeri Petteri Orpo kunnostautui hallituksen linjan moittijana.
– Edellisen vaalikauden velkakriitikko Orpo olikin tosiasiassa velkaantumisen salarakas. Tällä kaudella tämä kiintymys velkaan on käynyt kaikille ilmi. Ei teitä turhaan tituleerata todelliseksi velkalaivan kippariksi.
SDP-edustajan mukaan hallituksella oli kehysriihessä mahdollisuus kääntää velkaantumisen suunta. Sen sijaan hallitus painoi velkarallissaan vaan lisää kaasua.
– Jakovarariihessä katettiin todellinen notkuva noutopöytä yhteiskunnan raharikkaille.
– Valtionvarainministeriön aineistot paljastavat, että kehysriihen päätökset lisäävät velkaa joka vuosi. Hallituksen mielestä oli oikea aika keventää yli miljardilla yhteiskunnan kaikista rikkaimpien veroja velaksi. Siis keventää kaikista rikkaimpien veroja velaksi.
Räsäsen mukaan suurin yksittäinen syy on hallituksen epäonnistuminen talouskasvun vauhdittamisessa ja työllisyyden vahvistamisessa.
– Valtiontalouden tarkastusvirasto arvion mukaan hallitus saavuttaa noin puolet mainostamastaan yhdeksän miljardin sopeutustoimista. Kehysriihen päätösten jälkeen valtiovarainministeriö laski, että hallituksen toimet vahvistavat julkista taloutta enää alle kolmanneksella tavoitellusta vuonna 2027. Kehyskauden lopulla tasapainotustoimien vaikutus on enää noin puoli miljardia.
– Hallituksen toimien julkista taloutta vahvistava vaikutus siis pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä.