Keskustan kannattaa ottaa oppia vuoden 1995 vaaleista
Keskustan kannatus putosi lokakuussa 16,5 prosenttiin Ylen gallupissa. Välimatka ykköstilaa pitävään SDP:hen venähti yli kuuteen prosenttiyksikköön, ja kokoomuskin oli karannut lähes neljän prosenttiyksikön päähän.
Mittauksen perusteella monet asiantuntijat toimittajista puhumattakaan ovat tuominneet keskustan häviämään ensi kevään eduskuntavaalit.
Uutiset keskustan varmasta vaalitappiosta ovat kuitenkin Mark Twainia mukaillen vahvasti liioiteltuja tai ainakin ennenaikaisia.
Keskustan kannatuksen laskulle näyttää olevan varsin yksinkertainen selitys.
Poikkeuksellisen suuri osa vastaajista (41 prosenttia) ei halunnut nimetä suosikkipuoluettaan lokakuun mittauksessa. Merkittävä osa tästä joukosta oli todennäköisesti äänestäjiä, jotka olivat aiemmin liputtaneet keskustan puolesta mutta jättivät nyt kantansa auki.
Katsomoon vetäytymisellekin on tarjolla hyvä selitys. Pääministeri Juha Sipilä otti lokakuussa tiukasti mittaa ay-liikkeestä pienten yritysten työllistämistä helpottavasta laista.
Keskustan kannattajat ovat valtaosin rauhallista ja maltillista väkeä, joka ei pidä riitelystä. Erityisesti palkansaajiin lukeutuvat äänestäjät taisivat ymmärtää tässä kiistassa paremmin irtisanomislaista puhuvaa ay-liikettä kuin pieniä yrityksiä puolustavaa pääministeriä.
Kiista ratkesi marraskuun alussa sopuratkaisuun, joka kelpasi sekä SAK:lle että Suomen Yrittäjille. Tapaus on sinänsä historiallinen. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten se näkyy seuraavissa gallupeissa.
On toinenkin syy, miksi keskustan tappiota ei kannata vielä kirkossa kuuluttaa.
Vaaleihin on aikaa vielä runsaat viisi kuukautta. Sinä aikana ehtii tapahtua paljon.
Uutiset keskustan varmasta vaalitappiosta ovat kuitenkin Mark Twainia mukaillen vahvasti liioiteltuja tai ainakin ennenaikaisia.
Keskustan kannattaisi palauttaa mieliin vuoden 1995 eduskuntavaalit.
Pääministeri Esko Ahon hallitus (1991-1995) ponnisteli koko vaalikauden ajan lähes ylivoimaisia vaikeuksia vastaan.
Itsenäisyyden ajan pahin talousromahdus niitti yrityksiä kumoon. Työttömänä oli pahimmillaan puoli miljoonaa ihmistä. EU-jäsenyys jakoi pahasti keskustan kannattajien rivejä.
Vaikka talouden suunta saatiin käännettyä, keskustan kannatus laski mielipidemittauksissa kuin se kuuluisa lehmän häntä. Oppositiossa SDP:n suosio nousi laman oloissa parhaimmillaan suuremmaksi kuin päähallituspuolueiden keskustan ja kokoomuksen kannatus yhteensä.
Keskustan kannatus putosi joulukuussa 1994 alle viiteentoista prosenttiin. Maaliskuussa 1995 pidetyissä vaaleissa puolue sai kuitenkin 19,8 prosenttia äänistä.
Miten ihmeessä keskusta onnistui nostamaan kannatustaan kolmessa kuukaudessa viisi prosenttiyksikköä?
Vuoden 1995 tulosta selittää raju vaalikampanja. Puheenjohtaja Esko Aho piiskasi väkensä hurjaan loppukiriin ja näytti itse esimerkkiä.
Aho riisui kampanjan loppusuoralla pääministerin viitan ja heittäytyi taistelevaksi puoluejohtajaksi. Juha Sipilältä odotetaan samaa, kun puoluejohtajien vaaliväittelyt alkavat ensi keväänä.
Keskustan lähtökohdat ovat muuten paljon paremmat kuin vuoden 1995 vaaleissa. Äänestäjät eivät silloin olleet vielä vakuuttuneita talouden käänteestä laman jälkeen.
Nyt kukaan ei voi kiistää Sipilän hallituksen saavutuksia taloudenhoidossa. Työpaikkojen määrä kasvaa vaalikauden aikana yli sadalla tuhannella.
Vuoden 1995 suorituksen toistaminen nostaisi todennäköisesti keskustan ykköstilalle huhtikuun eduskuntavaaleissa.