Suomen Yrittäjät on pettynyt ammattiliitojen jääräpäisyyteen – työtaistelut jatkuvat eduskunnan irtisanomislaille antamasta tuesta huolimatta
Suomen Yrittäjät on pettynyt siihen, että ammattiliitot jatkavat työtaisteluaan pienten yritysten henkilöperusteisen irtisanomisen keventämistä vastaan, vaikka eduskunnan enemmistö antoi hankkeelle tukensa keskiviikkona tiedonantoäänestyksessä.
– Ay-liike taistelee nyt eduskunnan tahtoa vastaan, puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo. Yrittäjät kannustaa vastatoimena yrittäjiä lopettamaan ay-liittojen jäsenmaksuperinnän ja hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin poliittisten lakkojen rajoittamiseksi.
Suomen Yrittäjien liittokokous tuomitsee joidenkin ammattiliittojen poliittiset työtaistelut pienten yritysten henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista vastaan.
– Ammattiliitot toimivat nyt eduskunnan tahtoa vastaan. Se osoittaa parlamentarismin halveksuntaa. Liittojen ei pidä nostaa itseään eduskunnan yläpuolelle, liittokokouksen kannanotossa todetaan.
Suomen Yrittäjien liittokokous on koolla perjantaina Turussa.
Liittokokouksen kannanotossa muistutetaan, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisen tavoite on luoda uusia työpaikkoja pieniin yrityksiin, joissa on paljon tekemätöntä työtä ja joissa usein yrittäjä ei ole uskaltanut työllistää. Uudistuksen avulla halutaan tukea kasvua ja työllisyyttä.
Irtisanomissuojan keventäminen on yksi keino vahvistaa työllisyyttä, mutta sen lisäksi tarvitaan muitakin, Suomen Yrittäjät muistuttaa.
– Erityisen tärkeää on edistää paikallista sopimista, ja varsinkin työaikoihin ja lomiin liittyen, kannanotto linjaa.
– On merkillistä, että muutamat liitot taistelevat vimmalla työllistämistoimia vastaan. Suomen työllisyysaste pitää saada nostettua 2020-luvulla 80 prosenttiin. Se on tärkeää koko kansakunnalle mutta tärkeintä työttömille, sillä työ tuo hyvinvointia ja merkitystä elämään. Ilman työllistäviä yrittäjiä työllisyysaste ei nouse, kannanotossa todetaan.
Monen yrittäjän mitta on täyttynyt ay-liikkeen toimintaan. Sen takia Yrittäjät esittää, että työnantajat lopettavat ammattiliittojen jäsenmaksujen perinnän.
– Työnantajien tehtävä ei ole organisoida ammattiyhdistysliikkeen rahoituksen keräämistä. Ammattiliitot voivat kerätä jäsenmaksunsa myös suoraan jäseniltään, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.
Työnantajat ovat keränneet laajemmin jäsenmaksuperintäsopimuksen nojalla ammattiliittojen jäseniltä jäsenmaksuja ja tilittäneet ne liitoille vuodesta 1969.
Jäsenmaksuperintäsopimus on johtanut käytännössä siihen, että ammattiliittojen ei ole tarvinnut juuri huolehtia rahoituksestaan. Perintäsopimus ja verovapaus ovat yhdessä johtaneet siihen, että monet liitot ovat erittäin vakavaraisia.
– On luontevinta, että jokainen työntekijä hoitaa itse liittonsa jäsenmaksun. Työnantajien ei tarvitse sotkeutua ay-liikkeen asioihin. Liitot osaavat hoitaa taloutensa. Lisäksi joskus käy niin, kuten viime päivinä, että työnantajan keräämää rahaa käytetään häntä vastaan. Poliittiset lakot ovat siitä kouriintuntuva esimerkki, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Suomen Yrittäjät muistuttaa, että jäsenmaksujen perintä kuuluu sopimusten mukaan vain niille yrityksille, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin ja joiden työehtosopimus edellyttää perintää.
– Järjestäytymättömien yritysten ei tarvitse periä jäsenmaksuja, Pentikäinen korostaa.
Moni järjestäytymätön yritys ei tiedä, ettei sen tarvitse periä ay-jäsenmaksuja. Kantar TNS:n huhtikuussa 2018 tekemän kyselyn mukaan jopa 44 prosenttia yrityksistä ei tiedä, ettei järjestäytymättömien yritysten tarvitse periä ay-jäsenmaksuja. Yrityksistä 17 prosenttia kertoo perivänsä ay-jäsenmaksuja. Yli kymmenen työntekijää työllistävistä näin tekee Kantar TNS:n kyselyn mukaan 58 prosenttia.
– Toivon, että työnantajaliitot lähtevät uudistamaan työehtosopimuksia siten, että jäsenmaksuperintä jää ammattiliittojen omaksi tehtäväksi, Pentikäinen esittää.
Suomen Yrittäjien mielestä myös työrauhasääntelyä pitää uudistaa ja poliittisia lakkoja rajoittaa. Nykyinen säätely on peräisin 1940- ja 1960-luvuilta.
– Tarvitaan sääntely, joka rajoittaa poliittisia työtaisteluja ja suhteettomia tukilakkoja. Poliittisen lakon osapuoleksi ilman omaa syytään joutuneella työnantajalla tulee myös olla mahdollisuus saada korvausta kärsimistään vahingoista, Mäkynen sanoo.Uudistus on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan, Yrittäjät esittää.