Puoluemittauksia tekevät tutkimuslaitokset käyttävät erilaisia korjauskertoimia – "Kyllä se vähän vaikuttaa, mutta ero ei ole iso"
Keskustan kannatus näyttää hyvin erilaiselta kahden viikon takaisessa Helsingin Sanomien gallupissa (15,5 prosenttia) ja tänään julkaistussa Ylen gallupissa (17,8 prosenttia).
HS teettää tutkimuksensa Kantar TNS Oy:lla, Yle puolestaan Taloustutkimus Oy:lla. Ne korjaavat ihmisiltä saatuja vastauksia erilaisilla tavoilla.
Molemmat tutkimuslaitokset kysyvät vastaajilta, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.
Kantar TNS Oy kysyy lisäksi, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta vastaajat äänestivät viime kuntavaaleissa. Taloustutkimus sen sijaan kysyy samaa kaksista viimeisistä vaaleista, eli kunta- ja eduskuntavaaleista.
Menneen äänestyskäyttäytymisen perusteella tutkimuslaitokset korjaavat vastauksia kysymykseen, mitä puoluetta tai ryhmittymää ihmiset äänestäisivät nyt.
Korjauskertoimella pyritään saamaan luotettavampi tulos kuin pelkästä raakamateriaalista, jolla ihmiset arvioivat nykyistä äänestyskäyttäytymistään.
– Jos näyttäisin raakadatatulokset, niille nauraisivat kaikki. Ne poikkeavat niin paljon oikeasta tuloksesta. Korjauskertoimen kanssa ne ovat paljon lähempänä sitä, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Jari Pajunen sanoo.
Hän kertoo raakamateriaalin epäluotettavuuden johtuvan siitä, että ihmiset yliarvioivat omaa muutoshalukkuuttaan. Mittauksissa ihmiset herkästi ilmoittavat vaihtavansa puoluetta, mutta äänestyskopissa aikomusta ei toteuta läheskään yhtä moni.
Keskustan kannatus oli viime eduskuntavaaleissa 21,1 ja viime kuntavaaleissa 17,5 prosenttia.
Onko erilaisen korjauskertoimen käyttäminen syy siihen, että Ylen gallup antaa keskustalle paremman tuloksen kuin HS:n?
– Kyllä se vähän vaikuttaa, mutta ero ei ole iso. Puhutaan kymmenyksistä, Pajunen korostaa.
Pajunen myöntää, että korjauskerroinmenetelmä ei pysy suurten ja nopeiden muutosten perässä. Sellainen oli esimerkiksi perussuomalaisten jytky vuoden 2011 vaaleissa.
– Pari kertaa on menty miinaan. Korjauskertoimet leikkaavat muutosta. Pitkässä juoksussa on kuitenkin parempi, että käytämme kertoimia kuin pelkkää raakadataa, Pajunen sanoo.
Kantar TNS:n johtaja Sakari Nurmela kertoo tulleensa siihen johtopäätökseen, että viimeksi toteutettujen vaalien eli kuntavaalien käyttäminen korjauskertoimena on paras menetelmä, koska ne ovat paremmin ihmisten muistissa.
– Olen testannut miltä tulos näyttää, jos otetaan huomioon myös edelliset eduskuntavaalit, mutta vaalit sekoittuvat monien ihmisten mielessä.
Pajunen puolestaan sanoo, että ainoastaan kuntavaalien tai kunta- ja eduskuntavaalien keskiarvon huomiominen korjauskertoimessa on pitkälti makuasia.
– Korjauskerroin ei selitä eroa gallupeissa. Täytyy kuitenkin muistaa, että nämä ovat mittaustuloksia, eivät absoluuttisia totuuksia.