Äänestysintoa on vaikea nostaa, jos politiikan julkisuuskuvaa ei kyetä parantamaan
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan kansalaiset painottavat ehdokasvalinnassaan puoluekantaa, kykyä hoitaa yhteisiä asioita, luotettavuutta sekä ehdokkaan omia näkemyksiä.
Huomionarvoista on, että lähes joka toinen kuntavaaleissa äänestänyt tunsi oman ehdokkaansa henkilökohtaisesti.
Pienemmissä kunnissa henkilökohtainen tunnettavuus oli luonnollisesti yleisempää kuin suuremmissa kunnissa.
Huolestuttavinta YTT Sami Borgin tekemässä tutkimuksessa on nuorten heikko mielenkiinto politiikkaa kohtaan.
Äänestysinto on laimeinta 25 – 35 -vuotiailla nuorilla aikuisilla, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta.
Heistä vain viidesosa äänesti vuoden 2017 kuntavaaleissa.
Ikäihmisten äänestysinto on pysynyt korkealla tasolla. 75 vuotta täyttäneistä miltei 90 prosenttia pitää äänioikeuden käyttämistä tärkeänä velvollisuutena.
Kuntavaalien viestinnässä korostuvat kansalaisten mukaan liikaa valtakunnalliset asiat. Näin tapahtuu, vaikka vaaleissa valitaan päättäjät kunnallisiin luottamustehtäviin.
Valtakunnallisista aiheista keskiössä olivat vuoden 2017 vaaleissa sote-uudistus, työllisyystilanne ja valtion taloudellinen tilanne.
Vaalien alla tahtoo vain olla niin, että oppositiopuolueet korostavat mielellään hallituksen surkeaa toimintaa edistääkseen omaan vaalimenestystään.
Kuntavaalitutkimuksen tuloksia luetaan tarkasti puoluetoimistoissa.
Äänestäjien mielipiteet vaaleista, suhtautumisesta ehdokkaisiin ja asioihin kiinnostavat puolueväkeä.
Esimerkiksi nuorten heikosta osallistumisesta politiikkaan on kannettu huolta jo pidemmän aikaa.
Käytännön toimet tilanteen parantamiseksi ovat jääneet varsin vähäiseksi.
Yksittäiset toimenpiteet eivät riitä, jos politiikan maine nuorten keskuudessa on vaatimatonta.
Huono maine ei ole ihme. Poliittinen toiminta näyttäytyy julkisuudessa liian usein poliittisena pelinä ja suhmurointina kuin yhteisten asioiden hoitamisena.
Tämän tilanteen korjaaminen ei ole helppo juttu. Siihen tarvitaan toimia myös medialta.
Yhteisten asioiden hoitaminen ei saa peittyä poliittisen valtapelin tai yksittäisten poliitikoiden nokkelien heittojen varjoon.
Äänestäjien huoli paikallisten asioiden jäämisestä valtakunnallisten asioiden on ymmärrettävää.
Valitut kuntapäättäjät päättävät paikallisista asioista, eivät valtakunnan tason asioista.
Vaalien alla tahtoo vain olla niin, että oppositiopuolueet korostavat mielellään hallituksen surkeaa toimintaa edistääkseen omaan vaalimenestystään.
Näin on toimittu jo pitkään.
Tähän tilanteeseen on helppo toivoa muutosta. Sen toteuttaminen onkin hankalampi juttu.
Oppositiopuolueiden kannalta tilanne on usein niin herkullinen, että sitä ei haluta jättää käyttämättä.
Näin toimitaan, vaikka kaikki tietävät sen olevan äänestäjien sumuttamista. Kuntavaaleissa ei äänestetä hallituspolitiikasta.
Ei vaikka jokainen oppositiossa vuorollaan vaikuttava puolue niin väittää.