Ähtärin Lumi ja Pyry laittoivat kuperkeikaksi avajaispäivänä
Ähtärin eläinpuiston pandatalossa on avajaishetkellä vain livelähetyksiin valmistautuvia toimittajia. Pandat Hua Bao ja Jin Baobao, suomalaisittain Pyry ja Lumi, viis veisaavat linssiluteilusta. Kumpikin temmeltää lumisessa ulkoaitauksessaan, kun ovet viimein avataan yleisölle.
Puiston eläinlääkäri Heini Niinimäki on tyytyväinen siihen, että pandat pysyttelevät ulkotiloissa.
– Sitä vähän etukäteen jännitin, että jos kumpikaan ei halua lähteä aamulla ulos, väkimäärä voi olla erityisesti herkälle Lumille iso yllätys. Ulkona niillä on enemmän reviiriä käytössään, hän sanoo.
Naaras, 3-vuotias Lumi, on Niinimäen mukaan hellä, herttainen ja leikkisä, mikä näkyi lumessa temmeltämisenä, kierimisenä ja juoksemisena. Vuotta vanhempaa Pyryä hän kuvailee ”meneväiseksi teinipojaksi”, jota ihmisen seura ja leikit kiinnostavat vähemmän.
Avajaisvieraat voivat kokea olevansa onnekkaita, jos halusivat nähdä pandojen touhuja. Niinimäki korostaa, että suurin osa pandojen ajasta kuluu syödessä ja nukkuessa, minkä vuoksi eläin saattaa olla nokosilla pitkäänkin.
– Kylään kannattaa tulla sillä asenteella, että on valmis vähän odottamaan, hän neuvoo.
Vaikka väkeä oli jonoksi asti jo puolta tuntia ennen avajaisten alkua, tungoksesta ei voi puhua.
– Kun portti päästää kerrallaan vain yhden ihmisen sisään, ryysistä ei edes pääse syntymään, Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja Jonna Pietilä huomauttaa.
Pietilä seuraa avajaiskuhinaa mielissään. Hän uskoo, että puiston kävijämäärä kasvaa noin 100 000 kävijällä pandojen myötä. Aiemmin kävijöitä on ollut vuositasolla 170 000–180 000.
Ulkomaisten vierailijoiden määrän kasvua hän ennakoi vasta ensi vuoden kesälle, sillä kansainvälinen markkinointi on vasta alussa.
Vaikka pandat ovat ykköshoukutin, muut puiston asukkaat eivät Pietilän mukaan jää niiden varjoon.
– Myös vanhaa eläinpuistoa freesataan tulevaa kautta varten, hän kertoo.
Pandat ovat Suomessa vuokralla Kiinalta. Ulkomaiset eläintarhat maksavat pandoista vuokraa, josta merkittävän osan on määrä päätyä Kiinassa luonnonvaraisina elävien pandojen suojelun rahoittamiseen.
Pandojen luovuttaminen ulkomaille on myös osa Kiinan imagonhallintaa, joka tunnetaan ”pandadiplomatiana”.
Ähtärin pandaprojekti on herättänyt soraääniä esimerkiksi juuri pandojen poliittisten kytkösten vuoksi. Ähtärin eläintarhan intendentti Mauno Seppäkoski pitää keskustelua kuitenkin melko lievänä.
– Olemme pyrkineet kertomaan asioista oikealla tavalla ja oikeilla termeillä. Kaikkien mielipidettä ei voi koskaan kääntää, hän sanoo.