EU aikoo lainata Ukrainalle 35 miljardia euroa Venäjän jäädytettyjen varojen avulla
EU aikoo lainata Ukrainalle 35 miljardia euroa hyödyntämällä Venäjän EU:ssa jäädytettyjen varojen tuottoja.
Asiasta kertoi perjantaina Kiovassa vieraileva Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen yhteisessä tiedotustilaisuudessa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Ukrainan auttamisesta Venäjän hyökkäyssodan vuoksi jäädytettyjen varojen tuottojen avulla oli sovittu kesäkuussa G7-kokouksessa.
– Olemme nyt vakuuttuneita siitä, että voimme toimittaa lainan Ukrainalle erittäin nopeasti, Von der Leyen lupasi.
Venäjän jäädytettyjen varojen tuottojen on määrä toimia lainan takuuna, eli jäädytettyihin varoihin ei suoraan kosketa.
Ukraina voi lainalla rahoittaa budjettiaan sekä puolustusmenojaan Venäjän hyökkäystä vastaan ja tukea jälleenrakentamista.
Lainalle vaaditaan vielä EU:n jäsenmaiden enemmistön ja Euroopan parlamentin tuki tämän vuoden aikana.
Financial Timesin mukaan G7-johtajien kesäkuussa alun perin sopima 50 miljardin dollarin eli vajaan 45 miljardin euron summa piti jakaa maiden talouksien suhteellisen koon mukaisesti: EU ja Yhdysvallat olisivat kattaneet summasta kumpikin 20 miljardia dollaria, ja loput olisivat lainanneet Kanada, Japani ja Britannia.
Talouslehden mukaan tänään ilmoitettu 35 miljardia euroa on EU-maiden osuudesta neuvoteltu kompromissi.
Yhdysvallat nimittäin perääntyi, sillä se olisi halunnut lailliset takuut sille, että Venäjän varat varmasti pidettäisiin jäädytettyinä pitkän aikaa. EU taas ei ole pystynyt tätä lupaamaan Unkarin vuoksi, sillä Unkari vastustaa Venäjän vastaisen pakotejärjestelmän jatkamista.
Tämän jälkeen EU:n komissio nosti EU:n osuutta Financial Timesin mukaan 40 miljardiin euroon, mutta jäsenmaiden vastustuksen vuoksi summa putosi 35 miljardiin euroon. EU:n jäsenmaat haluavat unionin vaativan ponnekkaammin Britanniaa, Kanadaa ja Japania nostamaan osuuttaan.
Yhdysvaltojen on myös määrä osallistua talkoisiin vielä myöhemmin.
Asia voi nousta esille myös ensi viikolla, kun Zelenskyi tapaa kasvokkain Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin ja demokraattien presidenttiehdokkaan, varapresidentti Kamala Harrisin Valkoisessa talossa.
Kolmikon on määrä tavata ensi torstaina, eli kolme päivää sen jälkeen, kun YK:n yleiskokousviikko on käynnistynyt New Yorkissa.
YK:n yleiskokous on Zelenskyille huipputärkeä, sillä siellä on määrä keskustella myös Ukrainan pyynnöstä saada käyttää lännen toimittamia pitkän kantaman ohjuksia Venäjän maaperällä. Ukrainan tärkein tukija Yhdysvallat on ollut asiassa toistaiseksi varovaisella kannalla.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on sanonut, että jos lupa Ukrainalle myönnettäisiin, tarkoittaisi se sotilasliitto Naton olevan sodassa Venäjän kanssa.
Ukrainan presidentinkanslian mukaan Zelenskyi suunnittelee tapaavansa myös entisen presidentin ja republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin. Asiaa ei ole toistaiseksi vahvistettu Trumpin leiristä.