Oman tonttinsa ulkopuolelle kurotellut presidentti sai ymmärrystä valtiopäiväkahveilla

Ulkopolitiikan johtajaksi toiselle kaudelle valittu presidentti Sauli Niinistö yllätti valtiopäivien avajaisissa heittämällä ulkopolitiikan kokonaan sivuun ja puhumalla EU- ja talouspolitiikkaa – jotka nimenomaan eivät presidentille kuulu.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen huomautti valtiosalin juhlakahveilla, että valtiopäivien avajaiset olisi juuri sopiva tilaisuus ottaa kantaa ulkopolitiikan keskeisimpiin ajankohtaisiin asioihin.

– Niitä ei nyt ollut lainkaan, Vanhanen totesi.

– Oli hyvä puhe, mutta varsinainen presidentin tehtävään liittyvä aihe tällä kertaa puuttui, hän arvioi.

Vanhanen kiitteli Niinistöä kuitenkin valmiudesta pitää yhteyttä eduskuntaan. Vanhasen mukaan eduskunnassakin kuitenkin pääinformaatiolähteen pitää olla hallitus.

Koska eduskunta toimii nykyisin myös mahdollisten ristiriitojen ratkaisijana, on Vanhasen mielestä täysin perusteltua, että eduskunta kuulee myös säännöllisesti presidenttiä, että heillä on kyky ratkaista mahdolliset kiistat, jos sellaisia eteen tulee.

– Toivottavasti ei tule.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen huomautti, että kansa tietenkin toivoo presidentin ottavan kantaa monenlaisiin asioihin, ja hänellä on siihen myös oikeus.

– Toki täällä eduskunnassa täytyy tietysti kiinnittää huomiota perustuslain nuotteihin. Ja itse päätöksenteossa täytyy ne sitten tietysti tarkasti muistaa, mutta kyllä tämä on tietysti kaikilla osapuolilla tarkasti tiedossa ja muistissa.

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen näki, että presidentti voi valtiopäivät avatessaan tuoda ajatuksiaan julki myös sisäpolitiikasta ja EU-politiikasta.

– Jos hän sitten jatkuvasti alkaa käyttää puheenvuoroja talouspolitiikan kysymyksistä, se varmasti kiinnittäisi huomiota.

Urpilainen kiinnitti huomiota siihen, että Niinistö ei ole istuvana presidenttinä puhunut kovin paljon eurooppapolitiikasta, joten oli sinänsä hyvä että hän otti kantaa EU-asioihin.

Urpilaisen mielestä Niinistön esille ottama eduskuntapuolueiden välinen keskustelu Euroopan kysymyksistä, kuten integraation syventämisestä, Emu-vastuiden kasvattamisesta  kasvattamaan vastuita Emun osalta tai miten turvallisuusyhteistyötä kehitetään, voi olla hyväkin ajatus.

Uusi eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) ilmoitti valintansa jälkeen haluavansa puuttua eduskunnan vanhoihin, paheksuttuihin sopeutumiseläkkeisiin.

Kaikkonen pitää mahdollisena, että joitakin muutoksia järjestelmään myös tulee. Asiaan palataan kevään mittaan.

– Varmaan on niin, että tänä päivänä sellaista lakia ei enää säädettäisi. Mutta ei kansanedustajan uudelleen työllistyminen ole niin itsestään selvää, kuin moni saattaisi luulla.

Kaikkosen mukaan vaikka kansanedustajan tehtävässä saa hyvää yhteiskunnallista kokemusta, niin osa työnantajista pitää vahvaa poliittista toimimista jo dismeriittinä eli suhtautuu kielteisesti ex-kansanedustajan palkkaamiseen.

– Valitettavasti näin on.

– Ja jos joskus maailmassa on ollut tällaisia erilaisia vihreitä oksia kansanedustajille tai eduskunnasta tippuneille kansanedustajille, niin eipä niitä nykymaailmassa taida enää montaa olla.

Kaikkosen ryhmätoveri Aila Paloniemi on niin ikään huomannut edustajilla vaikeuksia työllistyä. Paloniemen mielestä vanhan mallinen sopeutumiseläke pitäisi kuitenkin miettiä uusiksi ja nykyiset porsaanreiät tilkkiä.

Paloniemen mielestä kannattaisi pohtia sopeutumiseläkkeen muuttamista ansiosidonnaisen päivärahan kaltaiseksi ratkaisuksi, joka olisi paljon hyväksyttävämpi järjestelmä.

Myös Jutta Urpilaisen omassa tuttavapiirissä on kohtuullisen pitkäaikaisiakin kansanedustajia, jotka eivät ole löytäneet töitä heti edustajauran päätyttyä.

– Tuntuu, että monesti erityisavustajat työllistyvät jopa helpommin, kuin entiset kansanedustajat.

Urpilainen uskoo, että sopeutumiseläkkeelle ja tietynlaiselle taloudelliselle turvalle eduskuntauran jälkeen on edelleen tarve. Se mahdollistaa osaltaan, että eduskuntaan uskaltaa lähteä myös vähemmän varakkaita ja niitä, joilla ei ole mitään pakastevirkaa.

Urpilaisen mielestä olisi kuitenkin pohdittava eläkkeelle maksimiaikaa ja puuttua pääomatulojen ja sopeuttamiseläkkeen nostamiseen samaan aikaan.

– Mutta luulen, että järjestelmälle on edelleen olemassa paikkansa.