Professori puolustaa hallitusta: Kyllin hyvä perustulokokeilu

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ei ymmärrä hallituksen perustulokokeilulle ilkkuvia ”irtopisteiden kerääjiä”.

Osmo Soininvaara on kysynyt, miksi näin hölmöä mallia ylipäätään kokeillaan.

Timo Harakka päivitti Facebookiin: ”Liian vino ja pieni otos, nollatutkimus. Kuinka kukaan tieteilijä suostuu tähän pelleilyyn? Varsinainen kärkihanke! Putte Possun syntymäpäivät ilman Putte Possua”.

– Olen eri mieltä, Hiilamo kirjoittaa THL-blogissaan .

Sipilän hallituksen perustulokokeilua on arvioitava sen perusteella, mitä hallitus pyrkii perustulolla saavuttamaan.

Perustulokokeilun tavoitteena on löytää keinoja työssäkäynnin lisäämiseen.

– Juuri tähän kysymykseen vuoden alussa alkava kokeilu hakee vastausta, professori huomauttaa.

Kokeilun neulominen sosiaaliturvajärjestelmän tilkkutäkin sisään on Hiilamon mukaan vaatinut valtavasti työtä. Ehdotuksen läpikäyminen osoittaa professorin mielestä selvästi, miten monimutkainen ja moniulotteinen kokeilu (ja Suomen sosiaaliturvajärjestelmä) on.

Kokeilulakiesityksen aikaansaamista voi hänen mielestään pitää huomattavana saavutuksena.

Kokeiluun on tarkoitus valita vain niitä, jotka ovat saaneet työttömän perusturvaa (peruspäiväraha tai työmarkkinatuki) marraskuussa 2016.

Kaikki perustulon saajille vastikkeeton perusturva on vähintään 560 euroa kuukaudessa (tämän summan ylittävät erät ovat ilmeisesti veronalaista tuloa).

– Perustulon saajat hyötyvät siis kaikista työttömän perusturvan porkkanoista, mutta kepit eivät pure heihin.

Perustulon saajien ei myöskään tarvitse pelätä työttömyysturvan sanktiointia eli sitä, että työmarkkinatuki lakkautetaan ja että toimeentulotukea alennetaan.

Työttömän perusturvaa korkeampi perustulo ei kuitenkaan paranna niiden asemaa, jotka saavat toimeentulotukea. Heillä perustulo pienentää toimeentulotukea eikä perustulo muuta tilannetta, jos tulot eivät nouse tuntuvasti.

Toimeentulotuki onkin kokeilun kompastuskivi, Hiilamo varoittaa.

– Erityisesti monilapsisissa perheissä perustulo ei välttämättä paranna lainkaan työssäkäynnin kannustimia. Tätä problematiikkaa ei lakiesityksessä avata lainkaan, vaikka kyseessä on keskeinen tekijä mm. koeryhmän satunnaistamisessa.

Kokeilu jää Hiilamon mukaan torsoksi, jos koeryhmään kuuluvat henkilöt eivät ymmärrä, miten heidän tilanteensa muuttuu perustulon saamisen seurauksena.

– On todellinen haaste välittää usein vain vähäistä koulutusta saaneille työttömille, miten perustulo muuttaa heidän sosiaaliturvaansa.

Jos kokeilu onnistuu, seuraavana voi olla vuorossa työttömien perustuloja.

– Sen jälkeen voivat tulla itsensä työllistäjät, opiskelijat ja muut ryhmät. Perustuloa ei tarvitse toteuttaa kertaheitolla.