Annukka Kääriäinen joutuu ehkä irtisanomaan puolet työntekijöistään hallituksen päätöksen vuoksi – "Valitettavasti"
– Onhan se todella sääli, oululainen siivousalan yrittäjä Annukka Kääriäinen puuskahtaa.
Hänellä on vuodenvaihteen jälkeen edessään kiperät paikat, kun hallituksen päätös kotitalousvähennyksen heikennyksistä astuu voimaan. Kotisiivouksia tarjoavan yrityksen asiakkaista lähes kaikki hyödyntävät kotitalousvähennystä tilauksissaan.
Kääriäinen arvelee, että asiakkaille tehtävien siivousten määrät tulevat putoamaan voimakkaasti hallituksen päätöksen vuoksi. Hän on laskeskellut, että yritys joutuu irtisanomaan kymmenestä työntekijästään puolet eli viisi.
Yrityksen työntekijöistä kahdeksan on kokoaikaisia ja kaksi omasta tahdostaan osa-aikaisia. Kotisiivouksia yritys on tarjonnut vuodesta 2009 lähtien.
– En tietenkään ole vielä antanut kenellekään lappua käteen, mutta siihen me valitettavasti joudumme varautumaan, vaikka emme missään nimessä haluaisi, Kääriäinen sanoo.
Hallituksen päätöksen myötä kotitalousvähennystä voi saada ensi vuoden alusta lähtien enintään 1 600 euroa henkilöä kohden, kun tänä vuonna sama summa on ollut 3 500 euroa.
Sen lisäksi kotitalousvähennyksen omavastuuosuus nousee vuodenvaihteessa nykyisestä 100 eurosta 150 euroon.
Siivousalaan iskee mojovasti se, että myös kotitalousvähennyksen prosenttiosuus laskee 35 prosenttiin työn osuudesta.
Tällä hetkellä kotitalousvähennystä voi saada 40 prosenttia remonttitöiden työn osuudesta ja 60 prosenttia kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön osuudesta, jos palvelu ostetaan yritykseltä. Kotisiivoukset lasketaan kotitaloustyön luokkaan.
Heikennyksillä hallitus tavoittelee 100 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä.
Oppositiossa oleva keskusta on vaatinut kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista.
Kääriäinen uskoo, että kotitalousvähennykseen tehtävät heikennykset ovat monille ihmisille liikaa. Varaa palveluiden ostamiseen ei ole, kun niistä joutuu jatkossa pulittamaan enemmän.
– Luulen, että muutos alkaa konkretisoitua ihmisille helmi–maaliskuussa. Silloin se alkaa näkyä myös yrityksissä.
Kääriäisen asiakkaissa muutos iskee eniten niihin, jotka tilaavat säännöllistä siivousta. Heitä on asiakkaista valtaosa.
Suurin ongelma Kääriäisen mukaan on kotitalousvähennyksen enimmäismäärän laskeminen 1 600 euroon.
– Se raja tulee äkkiä vastaan. Moni varmasti harventaa siivouskäyntejä eli sitä, kuinka tiheästi käymme siivoamassa. Osa tulee käyttämään siivousta vain silloin tällöin, osa luopuu siitä kokonaan.
Kääriäisen mukaan kotitalousvähennyksen prosenttiosuuden laskeminen 35 prosenttiin on ikävää sekin, mutta muutoksena se ei ole niin radikaali.
Hän sanoo tiedostaneensa koko ajan, että kaksi vuotta sitten aloitettu 60 prosentin erityisasema kotitalous-, hoiva- tai hoitotyölle päättyy aikanaan.
Hänen mukaansa kotitalousvähennyksen osuus tilauksissa on pyörinyt noin 40 prosentissa. Pelkkä prosenttiosuuden pudotus 35:een ei siten olisi heilauttanut tilannetta niin rajusti.
Kaikkein eniten Kääriäistä harmittaa työntekijöidensä puolesta.
Hän huomauttaa, että he kaikki ovat kouluttautuneet alalle ja ovat motivoituneita hankkimaan elantonsa siivoustyöllä. Monella työntekijöistä on lapsia.
Yrittäjä ei voi kuitenkaan työllistää heitä kaikkia, jos tilaukset vähenevät roimasti.
Kääriäinen uskoo, että muutos aiheuttaa yhteiskunnalle enemmän kuluja kuin säästöjä. Kortistoon siirtyvät työntekijät tarvitsevat valtiolta enemmän tulonsiirtoja eivätkä he enää kartuta samalla tavalla verotulojen kassaa.
Verotuloja valtio menettää myös siinä, jos harmaa työ lisääntyy.
– Se on todella ikävä seuraus tästä, että ihmiset teettävät jatkossa siivoukset ja muut kotiin tuotavat palvelut pimeästi. Koko kotitalousvähennyksen alkuperäinen idea oli nimenomaan kitkeä harmaata taloutta. Nyt se romutetaan täysin.
Kotitalousvähennyksen vaikutuksista veronkiertoon tai työllisyyteen on kuitenkin olemassa ristiriitaista tietoa.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) vuonna 2021 julkaiseman tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei merkittävästi lisää työllisyyttä tai vähennä harmaata taloutta.
Kääriäinen ei sellaisia näkemyksiä niele. Hänen mukaansa asiasta on vaikea saada uskottavia tilastoja.
– Väitteet eivät perustu tarkkaan tietoon. Koska alalta puuttuu toimialaluokitus, faktoja ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Kun kotitalousvähennys otettiin käyttöön, siivoojien työttömyys laski todella paljon.
Hänen mukaansa monet siivouspalvelua tilaavat kotitalousvähennyksen hyödyntäjät ovat tavallisia palkansaajia tai iäkkäitä ihmisiä. Moni heistä ei pysty ostamaan siivousta nykyistä kalliimmalla, mutta he ovat valmiita maksamaan työstä esimerkiksi jollekin puolitutulle suoraan käteen.
Kääriäinen kokee, että monet pienyrittäjät ovat joutuneet kotitalousvähennyksen kohdalla hallituksen pelinappuloiksi.
Kotitalousvähennys olisi kaivannut hänen mielestään kehitettävää aivan muulla tavalla kuin säästöillä. Kehitettävää olisi riittänyt muun muassa kotisairaanhoidossa olevien korvauskäytännöissä.
Eikä Kääriäinen oikeastaan ole sitäkään mieltä, etteikö myös kotitalousvähennyksestä saisi säästää, jos kerran yhteiskunnan säästöpaine on kova.
Päätösten seurauksia pitäisi hänen mielestään kuitenkin arvioida tarkemmin.
– Sitä en ymmärrä, että tehdään päätöksiä, jotka vievät valtiolta verotuloja, vähentävät työpaikkoja ja lisäävät harmaata taloutta.
