Siivouspalvelu kallistuu tuntuvasti – Näin hallituksen veronkiristykset iskevät

Politiikka

Kotitalousvähennyksen leikkaukset ja arvonlisäveron korotukset vaikuttavat pian sekä yrittäjiin että kuluttajiin.

Kellokoskella asuva siivousalan yksinyrittäjä Noora Riihola uskoo, että niiden yhteisvaikutuksesta tulee monille merkittävä.

– Se varmasti vaikuttaa tiettyyn asiakaskuntaan, eli he saattavat vähentää siivouspalveluiden tilaamista. Mutta on myös niitä asiakkaita, jotka hinnasta huolimatta haluavat käyttää rahansa siivoamiseen ja aikansa johonkin muuhun, Riihola sanoo.

Verotusta kiristetään ensi vuoden alusta myös siten, että pienimmät, alle 30 000 euron liikevaihdon yritykset eivät voi enää saada alarajahuojennusta eli verohelpotusta. Riiholan Evetta-yrityksellä on noin 30 asiakasta kuukaudessa, eikä alarajahuojennus koske häntä.

Riihola aikoo ratkaista yleisen verokannan korotuksen siten, että hän nostaa käyntimaksunsa viidesta eurosta seitsemään euroon. Käyntimaksu kattaa esimerkiksi matkat ja tarvikkeet, sen päälle tulee siivoustyön tuntihinta.

– Alv-korotus voisi periaatteessa nostaa tuntihintoja ehkä euron, pari, mutta nostin hintojani juuri keväällä. Käyntimaksuun tulee nyt kaksi euroa lisää, joten se ei ole asiakkaalle niin suuri muutos.

Riiholalla on asiakkaita, jotka ovat aina käyttäneet siivouspalveluita eivätkä aloita siivoamista itse, vaikka hinnat nousevat.

– He säästävät sitten jostain muusta kuin siivoamisesta.

– Lähtökohtaisesti ei kuulosta kivalta asiakkaalle eikä yrittäjälle, että kaksi heikennystä tulee samaan syssyyn, Riihola toteaa.

Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo kasvattaa valtion verotuloja 100 miljoonaa euroa vuodessa kotitalousvähennystä leikkaamalla.

Kotitalous-, hoiva-, ja hoitotyöstä myönnettävä korotettu kotitalousvähennys poistuu.

Vuoden 2022 alusta lähtien esimerkiksi yritykseltä tilatusta siivouksesta tai lastenhoidosta on voinut vähentää verotuksessa jopa 60 prosenttia, mutta jatkossa näistä töistä saa vain 35 prosentin vähennyksen.

Ne tippuvat siis samalle tasolle kuin esimerkiksi remontit, joiden korvausprosentti leikataan 40 prosentista 35 prosenttiin.

Samalla kotitalousvähennyksen omavastuuosuutta ehdotetaan korotettavaksi 100 eurosta 150 euroon.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä lasketaan 2250 eurosta 1600 euroon. Suoraan palkatun työntekijän palkasta voi nyt vähentää verotuksessa 15 prosenttia, tämä tippuu jatkossa 13 prosenttiin.

Oppositiosta kotitalousvähennyksen leikkausta ja yleisen verokannan runsasta korostusta on arvosteltu rajusti. Nämä yrittäjyyttä ja työllisyyttä heikentävät veropäätökset hidastavat Suomen nousua, keskustajohtaja Antti Kaikkonen sanoo.

Keskustan vaihtoehdossa yleinen arvonlisävero tosin nostettaisiin 25 prosenttiin.

SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan kotitalousvähennystä tulisi pikemminkin laajentaa myös asunto-osakeyhtiöiden remontteihin. Yleisen arvonlisäveron jättikorotus yhdistettynä alarajahuojennuksen poistoon on myrkyllinen yhdistelmä, hän sanoo.

Eduskunta hyväksyi yleisen verokannan kiristyksen jo kesäkuussa, ja se tulee voimaan sunnuntaina syyskuun alkaessa. Kotitalousvähennyksen supistus on lausuntokierroksella, joka päättyy keskiviikkona.

Korotettu kotitalousvähennys on tällä hetkellä tuntuva. Tuhannella eurolla vuodessa tilattu siivoustyö maksaa asiakkaalle lopulta vain 500 euroa, kun huomioon otetaan 60 prosentin vähennys ja sadan euron omavastuu.

Vuoden alusta lähtien tuhannen euron siivous maksaa sen sijaan jo 800 euroa, kun siivoustyön hinnasta saa takaisin 35 prosenttia ja tähän lisätään 150 euron omavastuu.

24 prosentista 25,5 prosenttiin nousevaan yleiseen verokantaan kuuluvat useimmat tavarat ja palvelut, eli myös vaikkapa siivoukset.

Hallitus tavoittelee alv-korotuksella miljardin euron euron vuosittaisia lisätuloja valtion kassaan.

Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki näkee, että arvonlisäveron korotukset pitäisi tehdä yrittäjiä mahdollisimman vähän kuormittavalla tavalla.

– Erityisesti pienille yrityksille ne tekevät kyllä kipeää, hän toteaa.

Kurki uskoo, että ihmiset säästävät herkästi palveluista, kun ostovoima heikkenee.

– Jos miettii arvonlisäveron luonnetta, niin se on kulutusvero, joka on tarkoitus vyöryttää hintoihin asiakkaan maksettavaksi. Erityisesti pienemmillä yrityksillä se on vain rajallisesti mahdollista, hän sanoo.

Kotitalousvähennykseen tuleva omavastuun korotus pitäisi Yrittäjien mielestä ainakin perua.

– Korotuksen vuoksi satunnaiset kotitalousvähennykseen oikeuttavat työt voivat jäädä pois ja harmaan talouden riski lisääntyy.

Kurki muistuttaa, että yrityksiä on jo viime vuosina koeteltu koronalla, taantumalla, YEL-maksujen korotuksella ja inflaatiolla.

Useita alennetussa 10 prosentin verokannassa olevia tuotteita ja palveluita ollaan myös nostamassa 14 prosenttiin ensi vuoden alusta lähtien.

– Tämä herättää huolta kulttuurialalla, tapahtumateollisuudessa, liikunta-alalla ja liikennepuolella, Kurki tietää.

Helsingin yliopiston talous­tieteen professorilta Niku Määttäseltä löytyy ymmärrystä sille, että korotettu kotitalousvähennys loppuu.

– 60 prosentin vähennys on jo niin iso, että julkisen talouden näkökulmasta sillä ei enää ole kauheasti väliä, onko kyseessä harmaa talous vai kotitalousvähennyksellä teetetty työ, hän vertaa.

Määttänen toimii myös talous­politiikan arviointi­neuvoston puheen­johtajana.

Yleisen arvonlisäverokannan nostaminen 1,5 prosenttiyksiköllä on viime vuosien merkittävimpiä yksittäisiä veronkorotuksia. Määttänen uskoo, että veronkiristys näkyy.

– Kun ihmisillä on vähemmän rahaa käytettävissään suhteessa verollisiin hintoihin, se vähentää kaikenlaisten tavaroiden ja palveluiden kysyntää. Viime kädessä laskun maksaa kuluttaja.

Arvonlisäveron korottamisen ajankohta ei ole nyt ideaalinen, Määttänen näkee.

– Se on suhteellisen tuntuva veronkiristys kuitenkin. Lyhyellä aikavälillä se heikentää työllisyyttä ja talouskasvua, mikä puolestaan vaikuttaa kielteisesti verokertymään.

Määttänen kuitenkin muistuttaa, että talouspolitiikkaa on vaikea säätää ihanteellisella tavalla suhdannesykliin.

– Jälkikäteen ajatellen ideaali tilanne finanssipolitiikan kiristämiselle olisi ollut noin kaksi vuotta sitten.

Määttäsen mukaan suomalaisten ostovoima näyttää kehittyvän ”kohtuullisen hyvin”, mutta kysymysmerkkejä on ilmassa.

– Lähikuukausien ja ensi vuoden suhdannekehitys riippuu aika paljon siitä, miten ihmiset tämän tilanteen kokevat. Jos he laajasti ajattelevat, että nyt täytyy panna rahaa säästöön, se saattaa lykätä työllisyyden vahvistumista.