Medialiitto kanteli taas Ylestä Euroopan komissiolle
Media-alan yrityksiä edustava Medialiitto on tehnyt valtiontukikantelun Euroopan komissiolle Ylen tekstinä julkaisemista verkkosisällöistä. Liitto kertoo tiedotteessaan kantelun koskevan verkkosisältöjä, joilla ei ole läheistä yhteyttä Ylen liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin.
Medialiitto teki vuonna 2017 kantelun komissiolle Ylen tekstinä julkaistun journalistisen verkkosisällön julkisesta rahoituksesta. Tämä johti Yle-lain muuttamiseen toissa vuonna. Lainmuutoksen jälkeen Ylen tekstimuotoisten juttujen julkaisua rajoitettiin, jotta se noudattaisi EU:n valtiotukisääntöjä. Komissio arvioi Medialiiton mukaan tuolloin, että sanomalehtitekstin kaltainen tekstimuotoinen sisältö ei lähtökohtaisesti ole yleisradiotoimintaa, ellei sillä ole läheistä yhteyttä liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin.
Liiton mukaan Yle on kuitenkin jatkanut verkkosanomalehden kaltaista julkaisutoimintaa. Liitto kertoo, että Yle on itse julkaisemiensa tietojen perusteella julkaissut vuosittain yli 70 000 tekstimuotoista artikkelia, joissa komission vaatimus ei täyty.
Taloustutkimus toteutti Medialiitolle kyselytutkimuksen, jonka reilusta 3 000 vastaajasta yli kolmannes katsoi Ylen kansallisen tekstisisällön vähentävän hyvin paljon tai melko paljon halukkuutta maksaa sanomalehtien sisällöstä. Viidenneksellä sanomalehtitilauksensa lopettaneista vastaajista Ylen ilmainen tekstisisältö vaikutti sanomalehtitilauksen lopettamiseen.
– Tutkimus vahvistaa, että Yleisradion toiminnalla on vaikutusta kuluttajien halukkuuteen maksaa sanomalehtisisällöstä ja että Yleisradion toiminta on osaltaan vaikuttanut kuluttajien päätöksiin peruuttaa maksullinen sanomalehtitilauksensa, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg sanoo tiedotteessa.
Ylen hallintoneuvosto sai lokakuussa Medialiitolta kirjeen, jossa liitto arvioi Ylen tekstimuotoisten sisältöjen olevan yleisradiolain ja EU:n valtiontukisääntelyn vastaisia. Kirjeessä esitettiin myös rajoituksia Ylen tekstimuotoiseen julkaisuun.
Hallintoneuvosto kertoi maaliskuussa, että sen Yleltä ja kahdelta ulkopuoliselta asiantuntijalta saaman selvityksen perusteella ei ole viitteitä siitä, että Yleisradion tekstimuotoinen sisältö olisi toteutettu vastoin yleisradiolain vaatimuksia. Myöskään Medialiiton esittämille rajoituksille tekstimuotoisen sisällön julkaisusta ei hallintoneuvoston mukaan löytynyt perusteita. Hallintoneuvosto perusteli tekstimuotoisten sisältöjen julkaisua muun muassa lakisääteisen tehtävänsä toteuttamisella sekä kriisiaikoina tärkeällä huoltovarmuudella.
Nyt Medialiitto kertoo pyytäneensä kantelussaan komissiota arvioimaan myös, onko Yleä valvova hallintoneuvosto yhtiöstä riippumaton. Hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu esimerkiksi Yleisradion strategiasta sekä talouden ja toiminnan suuntaviivoista päättäminen. Hallintoneuvosto ei siksi Medialiiton mukaan ole yhtiön johdosta riippumaton tavalla, jota EU:n valtiontukisääntely edellyttää yleisradioyhtiötä valvovalta elimeltä.
– Muissa EU-maissa tehtävää hoitaa riippumaton viranomainen. Meillä se voisi olla Traficom tai Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Holmberg kertoo STT:lle.