Suurlähettiläs pessimistisenä: Venäjä katsoo Suomea eri tavalla kuin muita länsimaita

Venäjä

Suomi saa oman osansa Venäjän haukuista. Suomea syytetään kavalaksi kuten muitakin läntisiä maita, Suomen Venäjän suurlähettiläs Antti Helanterä sanoo. Silti Suomi on eri asemassa kuin verrokkinsa.

Helanterä puhui tiistaina Paasikivi-seuran kokouksessa Postitalossa Helsingissä. Hän käsitteli UKK-luennossaan Venäjän kehitystä. Lähetyksen luennosta voit katsoa tästä linkistä.

Vaikka Suomen suhteet Venäjään nyt ovat samalla tasolla kuin muidenkin EU- ja Nato-maiden pääosin, on merkillepantavaa, että pudotus suhteiden tasossa on kaikkein kovin juuri Pohjoismaa Suomen kohdalla.

– Venäjä on katsonut kahdenvälisiä suhteitamme niin, että on ollut tunnelmavalaistus, jossa Venäjä on ottanut kunnian itselleen suhteellisen toimivasta naapuruussuhteesta. Ja heillä on mielessään ajatusrakennelma, että kun Suomea kohdellaan hyvin, tästä syntyy lojaalisuusolettama, Helanterä sanoittaa.

Suomi ei kuitenkaan ole sitoutunut missään vaiheessa lojaaliuteen Venäjää kohtaan, suurlähettiläs muistuttaa. Silti Venäjä katsoo, että nyt on toimittu kavalasti liittymällä Natoon. Tässä on vahvasti tunteellinen elementti.

– On siksi haluttu kurmoottaa Suomea kovemmin kuin muita.

Suurlähettiläs kertoo esimerkin päättyneeltä kesältä.

– Tuli Karjalan korkeimman oikeuden tuomio, että Suomi on syyllistynyt kansanmurhaan (jatkosodan aikana Itä-Karjalassa). Vasta nyt ensimmäistä kertaa tuli lähetystön eteen nuorisojoukko osoittamaan mieltään Suomea vastaan. Pieni tökkiminen ja kiusanteko on lisääntynyt viime kuukausina.

– Teen siitä sen johtopäätöksen, että pohjaa ei vielä ole nähty kahdenvälisissä suhteissa, Helanterä toteaa.

Kun Suomi liittyi Natoon, Venäjä ei heti reagoinut. Viesti oli, että Suomi ja Ruotsi saavat tehdä näin suvereeneina valtioina. Ukrainalla tätä oikeutta ei toki ollut, Helanterä muistuttaa.

– Venäjä sanoi, että tarkkailevat meitä, että mitä konkreettisesti jatkossa on Suomen alueella. Se tulee määrittelemään sen, miten Venäjä reagoi. Enemmän vastatoimet alkoivat näkyä loppukesästä 2023. Venäjä teki kovan liikkeen sulkemalla Suomen Pietarin pääkonsulaatin.

Venäjä on sanonut mitoittavansa ja suunnittelevansa toimensa sen mukaan, mitä se odottaa itseensä kohdistuvan Suomen alueelta, suurlähettiläs muistuttaa.

Tämän kanssa yhtä aikaa on hänen mukaansa ongelma, että Suomi ei pääse vaikuttamaan siihen, miten Venäjä näkee Suomen oman ajattelunsa pohjalta.

Suurlähettiläs kertoo olevansa pessimistinen sen suhteen, miten hän uskoo Venäjän kehittyvän. Presidentti Vladimir Putinin aikana eli 2000-luvun aikana muutos maassa on ollut todella suuri.

Hän vertaa 1990-lukuun.

Nyt Venäjä sotii Ukrainassa jo pitkälle toista vuotta. 1990-luvulla Venäjä ei toisaalta olisi aloittanut sotaa, eikä toisaalta olisi kestänyt kahden vuoden kulutussotaa.

1990-luvulla jotkut kuvernöörit olisivat myös panneet vastaan sanomalla, että minun alueeltani ei poikia sotaan anneta.

Nyt Venäjä on kaikin tavoin valtio, jossa on vain yksi poliitikko, presidentti. Muu järjestelmä on poliitikon toimeenpaneva elin, Antti Helanterä viestittää.

Kansankaan ei voi olettaa olevan eri mieltä hallinnon kanssa. Mielipidekyselyssäkin kansa on maininnut viime aikojen päällimmäisiksi tuntemuksikseen ylpeyden omasta maasta, toivon ja luottamuksen huomiseen.

Helanterä kertoo kolme syytä olla pessimistinen Venäjän tulevan kehityksen suhteen. Turvallisuuspoliittinen jännite ei ole purkautumassa mihinkään, ja suurlähettiläs uskoo Ukrainan sodan jatkuvan vielä pitkään, ehkä asemasotana, ehkä välillä kiihtyen.

Ensimmäiseksi hän toteaa, että vaikka sotaa on jatkunut kaksi ja puoli vuotta, Venäjä ei vaikuta olevan millään tavalla pois tolaltaan tai edes epämukavuusalueella. Hän katsoo Venäjän vakauden ”komponenttien” olevan sen verran kunnossa ja perusankkurina, että muutoksia maan kurssissa tuskin on luvassa.

Sodan voi myös sulkea silmistään.

– Sotaa ei ole mikään pakko katsoa. Sitä voi olla yhdellä tv-kanavalla, mutta sitten voi vaihtaa toisille, joilla sitä ei ole ollenkaan.

Toiseksi kun katsotaan Venäjän ja lännen suhteita, ei ole syytä olettaa niiden kehittyvän.

– Elementit, joiden kanssa toimimme Venäjällä, ja he, jotka siellä ajattelivat samaan suuntaan kuin me, ovat nyt pois Venäjältä tai täysin marginaaliin ahdistettuina.

– Kun myös Venäjä on alkanut ajaa länsisuhteita alas, näkyy, kuinka Venäjä jopa saatiin lännetettyä 30 vuoden aikana. Poliittisesti Venäjä vain ei kulkenut lännen suuntaan, toisin kuin taloudellisesti, Helanterä toteaa.

Länsisuuntautuneet puolueet eivät Duuman vaaleissa saaneet missään vaiheessa puoltakaan siitä äänimäärästä, mitä toinen äärilaita, johon kuuluvat äärikansallismieliset ja vanhakantaiset kommunistit.

Jos tai kun suhteiden uuden rakentamisen aika tulee, se lähtee Helanterän mukaan todella alhaiselta tasolta.

Kolmas syy on Helanterän mielestä tärkein.

– Sodan asetelman näen niin, että emme ole menossa kohti kestävää ratkaisua vaan kauemmas siitä.

Kestävän ratkaisun hakemisessa riman voi asettaa eri tasoille, suurlähettiläs sanoo. Kunnianhimoisin taso ja korkein rima on tavoitella sitä, että Ukrainan ja Venäjän valtionpäämiehet pitävät toisiaan kädestä sotilashautausmaalla ja vakuuttavat, ettei tämä saa ikinä toistua.

– Olemme todella kaukana sellaisesta.

Alaspäin siirrettynä rima pysyy yhä korkealla.

– Jos turvallisuuspoliittinen jännite purettaisiin Euroopasta, ei se minusta tee mahdolliseksi keskeistä muutosta, joka olisi, että Venäjän on vilpittömästi ja pysyvästi kunnioitettava Ukrainan suvereniteettia.

– Niin, että se myöntää, että Ukrainalla on kaikki normaalin eurooppalaisen valtion oikeudet liittoutua tai olla liittoutumatta, Helanterä sanoo.

Venäjä on sisäisesti muuttunut hänen mielestään juuri väärään suuntaan, että se pystyisi muuttamaan näkemyksensä Ukrainasta.

– Tämä vaatisi Venäjältä kynnyskysymysten muuttamista, ja että Venäjä käsittelisi itseymmärrystään, historiaansa ja vallitsevaa historiakäsitystään. Samoin kuin sitä, miten Venäjä muodostaa itseään koskevia uhkakuvia, suurlähettiläs analysoi.