Suomalaisten univelka paisuu – enemmistö ei myöskään liiku suositusten mukaan
Yhä useampi työikäinen kokee nukkuvansa huonosti, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytulokset.
Torstaina ilmestyneen raportin mukaan neljännes 20–64-vuotiaista miehistä ja hieman pienempi osuus naisista ei mielestään nuku tarpeeksi. Vielä vuonna 2018 osuus oli miehillä runsas viidennes ja naisilla vajaa viidennes.
Suomalaisten univelka on jo 2000-luvun alkupuoliskolta lähtien kasvanut kasvamistaan. Etenkin naisista aiempaa useampi kertoi myös olevansa iltaihminen, ja kaikkiaan noin viidennes vastaajista piti itseään iltavirkkuna.
– Ihmisillä on ilmeisesti enemmän iltapainotteisia aktiviteetteja ja tekemistä, mikä saattaa johtaa siihen, että nukkumaan mennään liian myöhään, kommentoi tutkimusprofessori Timo Partonen THL:stä.
Taustalla voi olla myös esimerkiksi epäsäännöllinen työaika tai unettomuus.
– Tilapäinen unettomuus näyttää yleistyneen työikäisillä aikuisilla Suomessa ainakin 2000–2010-luvuilla. Työpäivät pyrkivät venymään pitkään, ja ehkä myös työn sisältö on rasittavampaa ja stressaavaa.
Heikoimmin nukkuvat 40–54-vuotiaat, joiden joukossa vajaa kolmasosa miehistä ja noin neljännes naisista koki nukkuvansa liian vähän. Eläkeikäisten ryhmissä osuudet olivat pienimpiä.
Tiedot perustuvat kahteen Terve Suomi -tutkimuksen kyselyyn, jotka tehtiin syksyn 2022 ja vuoden 2023 alkupuolen välillä. Toiseen kyselyyn osallistui noin 28 000 ihmistä ja toiseen noin 5 700 edellisestä joukosta valittua ihmistä. Tulokset on painotettu vastaamaan Manner-Suomen 20 vuotta täyttänyttä väestöä.
Vastanneista miehistä 46 prosenttia ja naisista 38 prosenttia kertoo liikkuvansa terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Alle nelikymppisistä miehistä näin tekee yli puolet, mutta 75 vuotta täyttäneistä miehistä enää vajaa kolmannes ja samanikäisistä naisista alle neljännes.
THL:n erikoistutkija Jouni Lahti kertoo, että kyselyssä ei liikunnan osalta tullut esiin suuria muutoksia. Joitakin myönteisiä merkkejä on ilmaantunut edellisen vastaavanlaisen, vuonna 2020 tehdyn kyselyn jälkeen. Se tosin tehtiin korona-aikaan.
– Miehillä suositusten mukaan liikkuvien osuus on jopa vähän noussut, Lahti sanoo STT:lle.
Noin kolme neljästä vastaajasta kertoi harrastavansa liikuntaa vapaa-ajallaan. Yli 65-vuotiailla liikkumattomien osuus vaikuttaa pienentyneen hieman.
Viikoittainen suositus on liikkua vähintään kaksi ja puoli tuntia sykettä kohottavasti tai vähintään tunti ja 15 minuuttia hengästyttävästi. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi pitää yllä kahdesti viikossa.
Vain kolmannes sekä miehistä että naisista kertoi syövänsä suositusten mukaisesti kalaa vähintään kahdesti viikossa.
Päivittäin sekä kasviksia että hedelmiä ja marjoja söi miehistä viidennes ja naisista noin 40 prosenttia. Täysjyvätuotteita söi päivittäin vajaat kaksi kolmannesta naisista ja vajaa puolet miehistä.
45 prosenttia miehistä ja 39 prosenttia naisista istuu ruudun ääressä vapaa-ajallaan yli kolme tuntia päivässä. Kaikkein yleisintä tämä oli yli 65-vuotiailla.
Timo Partosen mukaan kaikki ruutuaika ei ole pahasta, mutta etenkin myöhään illalla se voi verottaa unta. Tutkijat painottavat muutenkin, että terveelliset elintavat ovat kokonaisuus.
– Jos nukkuu huonosti, ei liikkuminen välttämättä nappaa ja voi tehdä enemmän mieli epäterveellisiä ruokia. Toisaalta liikunnalla ja syömiselläkin voi vaikuttaa unen laatuun. Nämä ovat toisiinsa hyvin vahvasti kytköksissä, Lahti sanoo.