Kuntalehti: Soten rahoitusleikkaukset voisivat olla tuhoisia, varoittaa emeritusprofessori
Suorat leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluista talouden tasapainotuskeinona voisivat johtaa tuhoisiin seurauksiin, varoittaa emeritustutkimusprofessori Markku Pekurinen Kuntalehdessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta vuosikymmeniä tutkinut Pekurinen oli torstaina hallitusneuvotteluissa kuultavana työryhmässä, jossa linjataan toimivasta ja kestävästä hyvinvointiyhteiskunnasta.
Käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa iso kysymys on, kuinka merkittävästi taloutta tasapainottava leikkuri iskee sote-palveluihin.
Kuntalehden haastattelussa Pekurinen muistuttaa 1990-luvulla tehtyjen rajujen sote-palvelujen leikkausten seurauksista.
– Terveydenhuollon sekä vanhusten ja vammaisten pitkäaikaishoidon ja kotihoidon menoja ihan oikeasti leikattiin kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 16 miljardia euroa nykyisellä kustannustasolla kuvaten.
– Leikkausten haitallinen häntä on vaivannut ja seurannut meitä vuosikymmeniä ja näkyy edelleen jossain määrin arjessa ja palvelujärjestelmässä.
Pekurinen muistuttaa, että Suomessa terveydenhuollon menojen reaalinen kasvu asukasta kohden on ollut EU-maiden pienin 2010-luvulla. Samaan aikaan Suomessa on ollut merkittäviä ongelmia hoitoon pääsyssä, henkilöstön saatavuudessa, perusterveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa.
Ongelmat ovat sidoksissa kitsaasti kasvaneeseen terveydenhuollon rahoitukseen, Pekurinen sanoo.
Hänen mielestään sosiaali- ja terveyspolitiikassa tulisi käynnistää sisällön syvällinen uudistaminen. Tämä voisi tarkoittaa kahden hallituskauden yli menevää parlamentaarista valmistelua.
Sote-uudistuksessa laitettiin palvelujen rahoitus ja järjestäminen uusiksi, ja vasta sen myötä sisällöllinen uudistaminen on mahdollista käynnistää, Pekurinen näkee. Hän muistuttaa, että hyvinvointialueiden rahoituslaki jo sellaisenaan rajoittaa menojen kasvua.
– Nyt ensimmäistä kertaa historiassa julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat alueellisesti yhden virkamiesjohdon ja poliittisen johdon alaisuudessa ja päätettävissä. Ja ensimmäistä kertaa kaikki julkinen sote-raha on koottu yhteen budjettiin.
– Näin ollen hyvinvointialueilla on aivan toisenlaiset mahdollisuudet tarkastella palvelujärjestelmän kokonaisuutta, lähteä toteuttamaan rakenneuudistuksia ja pidemmän päälle toteuttaa tavoiteltavaa integraatiota.
Käynnistämisvaihe on kuitenkin hankala, kun hyvinvointialueet kärvistelevät heti rahapulassa. Pekurinen ehdottaa, että alueiden alkutaivalta helpotettaisiin kertaluonteisella lisärahoituksella.
– Jos näin ei tehdä, se merkitsee, että hyvinvointialueet tulevat käytännön syistä kompuroimaan todella pitkään ja uudistukselle asetetut tavoitteet jäävät haaveiksi.