Ulkoministerit päättivät Luxemburgissa pakotteista, joilla puututaan ihmisoikeusloukkauksiin useissa maailman kiehumispisteissä
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Sudanin kärjistynyt konflikti nousivat pääaiheiksi ulkoministerikokouksessa Brysselissä, mutta kokouksessa ministerit ehtivät siunata myös useita eri pakoteratkaisuja ihmisoikeusongelmien takia.
Ulkoministerit ja sitä myöten jäsenmaat päättivät muun muassa langettaa pakotteita kahdeksalle uudelle henkilölle ja yhdelle yhteisölle Iranissa. Päätöksen mukaan nuo tahot ovat vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista.
Listattujen joukossa oli muun muassa Iranin parlamentin lainsäätäjiä ja matkaviestinpalveluntarjoaja Ariantel, joka on liitetty kriittisten äänten poistamiseen Iranissa tähtäävään valvontaan. Niin ikään mukana on Iranin vallankumouskaartin jäseniä sekä säätiö, joka unionin jäsenmaiden mukaan vastaa vallankumouskaartin varojen hallinnoimisesta ja ohjaamisesta sortotoimiin.
– Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot kehottavat Iranin viranomaisia lopettamaan kaikenlaisen rauhanomaisten mielenosoitusten väkivaltaisen tukahduttamisen, lopettamaan turvautumisen mielivaltaisiin pidätyksiin kriittisten äänien hiljentämiseksi ja vapauttamaan kaikki epäoikeudenmukaisesti pidätetyt, kokouksen aikana julkaistussa tiedotteessa linjattiin.
Pakotteet koskevat Iranissa nyt 211:tä henkilöä ja 35:tä yhteisöä. Ne sisältävät varojen jäädyttämisen, EU:hun suuntautuvan matkustuskiellon ja kiellon antaa varoja tai taloudellisia resursseja luettelossa olevien saataville.
Lisäksi Iraniin ei saa viedä sellaisia laitteita, joita voidaan käyttää sortotoimiin maassa. Myös televiestinnän valvontaan tarkoitettujen laitteiden vientikielto on voimassa.
Ulkoministerit päättivät lisätä maanantaina pakotelistalle myös Mosambikin Isisin sekä Abu Yasir Hassanin ja Bonomade Machude Omarin, joilla päätöksessä katsottiin olevan keskeisiä johtotehtäviä ryhmässä.
– Pakotteen kohteena oleva ryhmä ja henkilöt ovat vastuussa terrori-iskuista ja vakavista ihmisoikeusloukkauksista, asiasta laaditussa tiedotteessa sanotaan.
Kyseisellä listalla on pääasiassa Mosambikin Cabo Delgadon alueella toimivia, Al-Qaidan ja Isisin toimijoiksi katsottuja henkilöitä. Uusien listausten myötä yhteensä 15 henkilöä on nyt matkustuskiellon ja omaisuuden jäädytysten kohteena ja viiden ryhmän varat on määrätty jäädytettäväksi.
Jäsenmaat päättivät ulkoministerien siunauksella lisätä Syyriasta pakotelistalle 25 henkilöä ja 8 yhteisöä. Nämä ovat vastuussa huumeiden tuotannosta ja kaupasta, asiasta kertovassa tiedotteessa kerrottiin.
Unionin jäsenmaiden mukaan huumekauppa vaurastuttaa hallinnon sisäpiiriä ja tarjoaa sille tuloja, jotka parantavat sen kykyä ylläpitää siviiliväestöön kohdistuvaa sortopolitiikkaa.
Lisäksi listalle päätyi yksityisiä turvallisuusalan yrityksiä ja niihin liittyviä ihmisiä, jotka jäsenmaiden mukaan toimivat tosiasiassa hallintoa tukevien joukkojen ”kuoriyhtiöinä”.
Niin ikään listalle päätyivät hallintoa tukevat venäläiset suunnittelu- ja rakennusyhtiöt Stroytransgaz ja Gecopham sekä Syyrian öljy- ja mineraalivaraministeriön määräysvallassa oleva yksikkö.
Syyriassa pakotteet koskevat nyt 322:ta henkilöä, joihin kohdistuu sekä varojen jäädyttäminen että matkustuskielto, ja 81:tä yksikköä, joiden varat on jäädytetty. Lisäksi EU:n henkilöt ja yhteisöt eivät saa antaa varoja listattujen henkilöiden tai yhteisöjen saataville.
Ministerit päättivät myös Moldovaa tukevasta siviilioperaatiosta, jonka tehtävänä on parantaa maan turvallisuussektorin sietokykyä muun muassa kriisinhallinnan ja hybridiuhkien, kyberturvallisuuden ja ulkomaisen disinformaation torjunnassa.
Ulkoministerien odotettiin myös kertovan pakotteista, jotka olisivat koskeneet väitettyä vehkeilyä Moldovan länsimielisen hallituksen kaatamiseksi. Nyt Moldovaa tukevista pakotteista odotetaan kuultavan suurlähettilästasolta ensi viikolla.
Vehkeilyväitteiden keskiössä on ollut Venäjä-mielinen israelilais-moldovalainen oligarkki Ilan Shor. Muun muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on aiemmin kertonut maansa tiedustelun saaneen haltuunsa asiakirjoja, jotka ovat hänen mukaansa kertoneet Venäjän aikeista tuhota Moldova.
Venäjä on kiistänyt väitteet.