Markku Siponen ei halua erityisluokkia takaisin – liikunnanopettaja näkee myös selvän syyn oppilaiden kunnon rapautumiselle
Kiuruvetisen Markku Siposen ei tarvitse erikseen keksiä ajanvietettä. Siitä pitävät huolen viisilapsinen perhe, osakkuus yhteisnavetta Milkkiveissä, työt liikunnan ja terveystiedon opettajana Pielavedellä, jäsenyys Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallituksessa sekä Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtajuus.
Keskustalainen Siponen pyrkii nyt eduskuntaan Savo-Karjalan vaalipiiristä ja tekee vaalikampanjaa perhevapaallaan. Puolitoistavuotias kuopus kulkee usein mukana vaalitilaisuuksissa, kun Siposen vaimo tekee töitä apteekkialalla.
Siponen hehkuttaa helmikuista Pohjois-Karjalan kiertuetta eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen matkassa.
– Tilaisuudet olivat täynnä väkeä, siitä tuli tosi hyvä fiilis. Ei tämä tuntunut kymmenen prosentin puolueelta.
Siponen lähti politiikkaan vasta kuntavaaleissa vajaat kaksi vuotta sitten. Vaaleja edelsi suuri kyläkoulukeskustelu, jonka myötä Siposesta tuli paikallisille entistä tutumpi. Kiuruvesi oli aikeissa sulkea kaikki neljä kyläkouluaan.
– Olin mukana oikaisemassa niitä säästölaskelmia, Siponen kertoo.
Kyläkoulut saivat jatkaa. Kuntavaaleissa Siponen oli Kiuruveden ylivoimainen ääniharava. Aluevaaleissa hän puolestaan keräsi kolmanneksi eniten ääniä koko Pohjois-Savossa.
Vaalimenestys taitaa kulkea suvussa, sillä viime keväänä menehtynyt Siposen ukki oli myös aikoinaan Kiuruveden kunnanhallituksen keskustalainen puheenjohtaja. Ukki asui samassa talossa Markku Siposen perheen kanssa, nyt siellä asuu yhä mummu.
– Ihmiset muistavat vieläkin, että ukki oli oikeudenmukainen ja helposti lähestyttävä poliitikko. Siinä on itsellenikin tavoitetta, Siponen toteaa.
Ukki muistutti lapsenlastaan siitä, että kiireisen elämän keskellä aikaa pitää jäädä myös perheelle, kun lapset ovat pieniä.
Ei tämä tuntunut kymmenen prosentin puolueelta.
Markku Siponen
Markku Siponen oppi liikunnallisen elämäntavan jo lapsena. Maatilan töiden kuten lehmien hoitamisen ja metsätöiden ohella hän harrasti monipuolisesti liikuntaa, niin pihapelejä kuin tavoitteellista kilpaurheilua.
– Pihapelien ansiosta ponnistin liikunnanopettajaksi, Siponen kertoo.
Siponen opettaa kutosluokkalaisia, yläkoululaisia ja lukiolaisia. Unelma-ammatissaan hän on joutunut seuraamaan, kuinka lasten ja nuorten kunto sekä liikunnalliset taidot heikkenevät.
– Ne ovat olleet heikkenemään päin koko 15-vuotisen työurani ajan, hän sanoo.
Siponen näkee kehitykselle selvän syyn.
–Digilaitteet ja kännykät ovat vaikuttaneet liikkumisen vähenemiseen.
Siposen mukaan liikunnassa näkyy myös sama eriytyminen kuin muussakin elämässä. Osa urheilee tavoitteellisesti, mutta toiset eivät liiku juuri lainkaan.
Siponen pitää hyvänä keskustan aloitteesta tehtyä harrastamisen Suomen mallia, jonka myötä jokaiselle lapselle taataan maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen.
– Sitä pitää ilman muuta jatkaa ja kehittää, ja pyrkiä saamaan lapset liikkeelle entistä enemmän.
Siponen on muutenkin kehittänyt koulujen kerhotoimintaa koko työuransa ajan. Käytännön syyt muodostuvat maaseudulla usein käytännön esteeksi harrastamisessa, hän tietää.
– Iso osa oppilaista kulkee koulukyydeillä, jotka lähtevät koulupäivän jälkeen. Kerhosta kotiin kulkeminen on silloin vanhempien varassa.
– Sekin on tietysti realiteetti, että lapset ovat maaseudulta vähentyneet, eikä niitä pelikavereita löydy enää kuten ennen vanhaan.
Siponen ei niele sitä, että inkluusion käyttöönotolla selitetään oppimistulosten heikkenemistä.
– Pisa-tulokset lähtivät laskuun paljon aiemmin, hän huomauttaa.
Keskustallakin on ollut halukkuutta tarkastella inkluusiota kriittisesti. Siposen mukaan erityistä tukea tarvitsevia lapsia tulee opettaa samassa ryhmässä kaikkien muiden kanssa, mutta pienryhmäopetustakin voidaan tarvita joillain oppitunneilla. Hän peräänkuuluttaa siis joustavaa inkluusiota ja riittäviä resursseja sen toteuttamiseen.
– En kannata erityisluokkien palauttamista. Olisi sääli, jos isoa osaa oppilaista alettaisiin taas eriyttää omiin luokkiin. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on koko ajan kasvanut, Siponen huomauttaa.
Peruskoulun oppilaista 23 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea vuonna 2021, kertoo Tilastokeskus.
Lähikouluverkon säilyttäminen vei Siposen politiikkaan, ja hän haluaakin turvata lähipalvelut sekä lapsiperheille että ikäihmisille.
Tiivistäminenkin on tosin joskus paikallaan. Siponen pyöritti vielä reilut 10 vuotta sitten 24 lehmän parsinavettaa vanhempiensa kanssa, mutta sitten edessä oli joko homman lopettaminen tai uuden aloittaminen.
Siponen päätyi perustamaan yhteisnavetan neljän tuttavansa kanssa. Noin 200 lypsylehmän navetassa Milkkiveissä on kolme lypsyrobottia. Viidestä osakkaasta kolme tekee navetalla töitä päätoimisesti.
– Viikonloput on jaettu siten, että olen navettavuorossa joka kolmannen viikonlopun ja tarpeen mukaan arki-iltoina, Siponen kertoo.
Maidontuotantoon liittyy myös maaseudulle tärkeä puheenaihe, tieverkoston kunto.
– Se menee koko ajan menee huonompaan suuntaan. Puu, maito tai ihmiset eivät kohta pysty liikkumaan, ja se on iso elinvoimakysymys.