Kynä, paperi, hyvät istumalihakset ja paperiset ylioppilaskirjoitukset pelastamaan matematiikkaa
”Suomessa ehdokkaat jalkautuvat vaalien edellä rahvaan pariin tarjotakseen makkaraa. Valtaosa kansanedustajista tulee julkisuuteen sitten seuraavien vaalien alla. Vain harvat kirjoittavat lehtiin ja kertovat missä mennään”, kirjoittaa Yrjö Saraste ja toteaa, ettei Suomessa puhuta ”omasta” kansanedustajasta (Suomenmaa 24.1.).
”Omasta” kansanedustajasta en ole uskaltanut haaveilla, koska tuskin löytyy sellaista ehdokasta, joka kehtaisi puhua matematiikan puolesta. Suomi tarvitsisi matematiikkaministerin, ja makkaran sijasta kannattaa syöttää rahvaalle terveellistä matikkasoppaa!
Media tulvii asiantuntijoiden selittelyjä, missä meni pieleen, kun laskupäät lahoavat.
Alaspäin on menty jo 1980-luvulta lähtien, jolloin tasokurssit poistettiin ja laskinten käyttö yleistyi. Ks. Olli Martio: Oppimäärien muutokset ja niiden vaikutukset matematiikan osaamiseen Suomessa (Pisa-keskustelua/Solmu 2005–2006).
Tasokurssit ja paperiset ylioppilaskirjoitukset tulisi palauttaa. Varsinainen syöksylasku alkoi digitalisaation vauhdittamana. Uusi opetussuunnitelma kehitettiin hallituskaudella 2011–2015. Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) hehkutti kutsuvansa pelialan huiput ideoimaan matematiikan opetusta ja kannusti pelaamaan.
Kiurun blogista poimittua: ”Nostamme täällä hattua: Savonlinnan normaalikoululla on luovuttu paperikirjoista ja siirrytty digimateriaaleihin ja -laitteisiin. Eikä kukaan tunne, että mitään korvaamatonta olisi menetetty täällä.”
Yle huomio uudistajat ajankohtaisohjelmissaan ja lähettämällä ohjelmaa Koulukorjaamo. Kerrottiin opettajista, jotka eivät opeta, eivät anna läksyjä eivätkä pidä kokeita.
Opetusneuvos Martti Hellström vahvisti, että ”Jos mennään ihan tutkimustietoon, niin oppimisen kannalta ne (läksyt) ovat turhia.” (Yle 15.1.2016). Pelättiinpä, että ”Oppimisesta voi tulla liian keskeinen osa koulua” (Yle 14.11.2017).
Matematiikan oppimisen kannalta läksyt ovat tärkeitä, koska niillä voi tarkistaa oman ymmärryksensä, kertauksen avulla asiat jäävät pitkäaikaiseen muistiin, hitaasti opitun myös hitaammin unohtaa, oppii ratkaisemaan uudenlaisia ongelmia ja saa perehtyä tehtäviin kaikessa rauhassa. Oppiminen tapahtuu loppujen lopuksi jokaisen omassa päässä. Matematiikka ei ole nopeuslaji.
”Suomalainen koululaitos kaikkine asteineen on kohta pulassa, jos opettajat isommassa mittakaavassa vaihtavat alaa ja siirtyvät muihin tehtäviin. Rohkeimmat ovat jo pakofantasiansa toteuttaneet ja lopulta positiivisesti yllättyneinä todenneet, että oppilaitosmaailman ulkopuolella arvostetaan pedagogista osaamista ja panostetaan itsestäänselvyytenä työntekijöiden hyvinvointiin ja työssä viihtymiseen”, kirjoittaa Leena Ståhlberg (SS 29.1.)
Kainuun Sanomat 28.1.2023 kertoo muustakin opettajapulasta kuin varhaiskasvatuksen ja erityisopetuksen opettajapulasta. Hyrynsalmella ja Ristijärvellä ei ole ollut viime vuonna yhtään pätevää hakijaa matemaattisten aineiden opettajan virkoihin.
Noita uutisia on kantautunut kaikkialta Suomesta. Matikkatäti kirjoitti aiheesta jo vuonna 2018 ja Iisalmen Sanomissa 24.8.2021 oli kirjoitus ”Matemaattisten aineiden opettajapula – Vaiettu aihe mediassa”. Aika hyvin on vaiettu ainakin Ylen kanavilla.
Paperikirjojen ja -lehtien häviäminen huolestuttaa. Lukutaito ja yleissivistys kärsivät, kun lapset eivät näe lehtiä eikä niistä keskustella keittiön pöydän ääressä. Pelastaisivatko matematiikkapalstat lehdet? Kansakoulun vanhoissa laskuopeissa on sopivaa pähkäiltävää kaikenikäisille.
Facebookin ryhmän Rakastan matematiikkaa Matikkamummi on hyvin säästäväinen henkilö.
Hän panee talteen kaikki vanhat kynttilänpätkät ja tekee niistä uusia kynttilöitä, joita hän käyttää. Hän tarvitsee aina 7 pätkää yhteen kynttilään.
Eilen hänellä oli 49 pätkää. Kuinka monta kynttilää matikkamummi kykenee niistä tekemään?
Matikkatäti on säästänyt kynttilänpätkiä jo vuosien ajan. Niinpä hän näkee ratkoa tehtäviä sähkökatkojen aikana eivätkä tehtävät lopu ryhmästä Rakastan matematiikkaa.
Luen vaaliehdokkaiden kirjoitukset suurennuslasin kanssa. Kirjoitusten vaikutusta omaan äänestyskäyttäytymiseeni arvioin funktiolla f(x) = x^x, missä x on niiden positiivisten sanojen lukumäärä, jotka viittaavat matematiikkaan.
Tiedämme, ettei f ole määritelty, jos x = 0. Siis f(0) on epämääräinen enkä äänestä ehdokasta.
Alli Huovinen
Matikkatäti
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.