Ennen arvosteltiin politiikan pyöröovi-ilmiötä, nyt sen ratkaisuksi kehitettyä karenssijärjestelmää
Eduskunta ryhtyi keskiviikkona käsittelemään hallituksen esitystä, joka rajoittaisi ministereiden siirtymistä yksityisen sektorin tehtäviin.
Lakiesityksen mukaan ministereille voitaisiin määrätä enimmillään vuoden mittainen karenssi ennen uuteen tehtävään siirtymistä. Tältä ajalta heille maksettaisiin ministerin palkka.
Laki tulisi voimaan ensi vuoden kesällä, joten se koskisi vasta vaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen ministereitä.
Ehdotus sai periaatteessa myönteisen vastaanoton myös eduskunnan oppositiolta. Esimerkiksi kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kummeksui kuitenkin karenssikorvauksen suuruutta ja kehotti eduskuntaa vielä pohtimaan, pärjäisivätkö ministerit pienemmälläkin rahalla.
Ministereiden erityisavustajat ja poliittiset valtiosihteerit saivat oman karenssijärjestelmänsä jo edellisellä vaalikaudella. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen lain mukaan muihin tehtäviin siirtyville virkamiehille voitiin määrätä enimmillään kuuden kuukauden mittainen karenssi.
Sittemmin ylimpien virkamiesten karenssin enimmäispituus on nostettu yhteen vuoteen, ja ministereille esitetään nyt yhtä pitkää karenssia.
Tällä vaalikaudella karenssisopimukset on tehty kaikkien erityisavustajien ja valtiosihteerien kanssa. Avustajat ovat vaihtuneet ainakin yhtä tiuhaan kuin aiempienkin hallitusten aikana, joten media on päässyt tekemään otsikoita kuukausien mittaisista sapattivapaista täydellä palkalla.
Karenssijärjestelmä luotiin hyvässä tarkoituksessa ja hyvästä syystä.
Karenssijärjestelmä luotiin hyvässä tarkoituksessa ja hyvästä syystä.
Tuoreessa muistissa ovat esimerkiksi vuosien 2014-2015 tapahtumat, jolloin eräät kokoomuksen näkyvät poliitikot siirtyivät suurten yksityisten terveyspalveluyritysten johtajiksi. Silloiset kokoomusjohtoiset hallitukset olivat tuoneet eduskuntaan oman ehdotuksensa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta. Kokoomuspoliitikkojen urasiirrot herättivät tätä taustaa vasten voimakasta arvostelua.
Myös niin kutsuttu pyöröovi-ilmiö on herättänyt julkisuudessa arvostelua. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi erityisavustajien siirtymistä viestintätoimistoihin ja takaisin hallitusvallan vaihtuessa. Näitä siirtoja on tapahtunut tälläkin vaalikaudella.
Tällä vaalikaudella karenssikorvauksiin on käytetty yhteensä yli 600 000 euroa.
Palkallisia ”sapattivapaita” on helppo arvostella. Pitäisi kuitenkin muistaa, miksi tällainen järjestelmä on luotu. Lakeja on muutettu vielä suuremman epäkohdan korjaamiseksi.
Poliittisen järjestelmän luotettavuus ei kestä ministereiden ja korkeimpien virkamiesten nopeaa loikkaa yritysten kovapalkkaisiin johtotehtäviin, joissa he voisivat hyödyntää tuoretta sisäpiirin tietoa yritysten toimintaan vaikuttavista lainsäädäntöhankkeista.
Sekin on hyvä pitää mielessä, että karenssi ei ole pelkästään etu urasiirtoa harkitseville virkamiehille. Läheskään kaikki yksityisen sektorin työnantajat eivät ole valmiita odottelemaan puolta vuotta tai jopa pidempää aikaa avaintehtävän täyttämistä.
Karenssijärjestelmä saattaa näin estää sinänsä terveellistä ja tarpeellista verenkiertoa julkisen sektorin ja yritysten välillä. Tämäkin on hintaa poliittisen järjestelmän uskottavuudesta.