Puola ja idän samanmieliset jämerästi omalla linjalla EU:ssa
Varsovassa vierailleet eurooppalaiset perustuslakiasiantuntijat raportoivat lähiaikoina EU:lle Puolan oikeusvaltion tilasta.
Tämän niin kutsutun Venetsian komission suosituksilla ei ollut aiemmin vaikutusta Unkariin, eikä vanhempi tutkija Katalin Miklossy usko Puolan olevan poikkeus.
– En usko, että (hallitsevan puolueen johtaja Jaroslaw) Kaczynski korvaansa lotkauttaa sille, mitä komissio sanoo, Aleksanteri-instituutissa työskentelevä Miklossy sanoo.
Puolan vaalit, Laki ja oikeus -puolueen yksinvalta ja sitä seuranneet uudistukset ovat havahduttaneet EU:n kehitykseen, joka on jo aiemmin ollut käynnissä ainakin Slovakiassa, Tshekissä ja Unkarissa eli niin kutsutuissa Visegrad-maissa.
Miklossyn mukaan suuri Puola saattaa haluta laajentaa samanmielisten ryhmää nykyisestä neljästä.
Tämä ”itäunioni” on syntynyt EU:n sisälle vähin erin Brysselin huomion ollessa milloin missäkin kriisissä.
EU:lla ei ole Miklossyn mukaan juuri muita mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen kuin tärkeät EU-tuet.
Niihinkään ei oikein haluta puuttua, koska EU-vastaisuus Itä-Euroopassa siitä vain kasvaisi.
Puolaan erikoistuneen kääntäjän ja tietokirjailijan Tapani Kärkkäisen mukaan silmiinpistävää maan muutoksessa on ollut kova ja kärjekäs poliittinen puhe.
Hallitseva Laki ja oikeus -puolue mieltää olevansa tekemässä vallankumousta, joka jäi kesken kommunistivallan kaaduttua 25 vuotta sitten.
– Hallitus on tällä hetkellä aika fanaattinen, vastustajat on leimattu isänmaan pettureiksi, Kärkkäinen sanoo.
Hän kertoo osan puolalaisista tuttavistaan jo pohtivan muuttamista pois maasta, hallitus kun ei näytä olevan kaatumassa lähiaikoina.
Kysymys kuuluu pikemminkin niin, järjestetäänkö Puolassa neljän vuoden kuluttua vaalit, joissa oppositiolla on ylipäänsä mahdollisuutta vallanvaihtoon.
Miklossyn mukaan itäisten EU-maiden linjan hämmästelyä lännessä voi selittää näköharha: kuvitellaan, että alueen tavallisille ihmisille demokratia ja ihmisoikeudet olisivat ilman muuta tärkeämpiä kuin vakaa taloustilanne tai elintaso.
Mikä itäunionia sitten yhdistää? Ainakin EU:n liittovaltiokehityksen ja pakolaiskiintiöiden vastustus.
Miklossyn arvion mukaan pelkästään pakolaisvastaisuus riittää näissä maissa vaalivoittoon.
Myös Venäjän vastaisten EU-talouspakotteiden purkamista kannatetaan.
Mutta Kaczynskiä, Slovakian pääministeriä Robert Ficoa ja Unkarin pääministeriä Viktor Orbania kiehtoo Venäjässä myös jokin muu.
– Putinin hallintomalli on puoleensavetävä. Se kertoo siitä, vallassa voi pysyä välittämättä vaaleista, Miklossy tiivistää.
Pesäeroa EU:hun tekevät maat ovat kuitenkin samalla jäseniä Natossa, joka on ponnistellut vahvistaakseen itäisten liittolaisten turvallisuutta.
Tshekissä, Unkarissa ja Slovakiassa kauppa on kuitenkin Venäjän uhkaa suurempi huolenaihe.
– Toisin kuin Puolassa tai vaikka Romaniassa, Miklossy sanoo.
– Natoa ei kuitenkaan nähdä rinnakkaisesta EU:lle vaan enemmän Yhdysvaltain johtamana, Miklossy sanoo.