Ylivoimainen kyllä hallitusneuvotteluille yllätti piiripomot – "Toivon keskustan neuvottelijoille viisautta"

Uudenmaan piirin puheenjohtaja Jasi Kuokkanen ei ole iloinen siitä, että keskusta käy tällä hetkellä hallitusneuvotteluja.

– Sitä on vaikea uskoa todeksi. Että tällaisen vaalituloksen jälkeen olemme valmiina ja halukkaina lähtemään hallitukseen, se oli kyllä minulle yllätys.

Samaa mieltä keskustan ”salonkikelvottomuudesta” on Pohjois-Savon piiriä luotsaava Sallamaarit Markkanen.

– Olen yllättynyt, hämmentynyt ja lopulta myös pettynyt. 13,8 prosentin kannatus ei ole kovin hyvä selkänoja ja peruste toiseksi suurimman hallituspuolueen asemalle, Markkanen huomauttaa.

Suomenmaan haastattelemat piiripomot ovat myös keskustan puoluehallituksen jäseniä, joten he vastasivat puolueen kyselyyn siitä, tulisiko keskustan olla käytettävissä hallitusneuvotteluihin. Asiaa kysyttiin myös puoluevaltuustolta ja eduskuntaryhmältä. Keskustan mukaan vastausprosentti oli 94 ja 80 prosenttia vastanneista sanoi kyllä.

Kuudesta piirijohtajasta Pirkanmaan Tuukka Liuha, Keski-Suomen Pertti Lehtomäki, Pohjois-Pohjanmaan Jussi Ylitalo ja Lapin Petteri Salmijärvi vastasivat enemmistön tavoin myöntävästi hallitusneuvotteluille.

– Se yllätti, kuinka suurta kannatus oli, Liuha sanoo.

– Keskustan mukaanlähtö ei sinänsä ollut yllätys, mutta näin nopea aikataulu kyllä yllätti. Olisin odottanut että keskusta olisi saanut enemmän aikaa pohtia ratkaisuaan, toteaa Salmijärvi.

Tuukka Liuhan mielestä hallitusneuvotteluja käyvistä puolueista eli Sdp:stä, keskustasta, vihreistä, vasemmistoliitosta ja Rkp:n muodostuva kokoonpano on ”valtavan haasteellinen”.

– Neuvotteluja tarvitaan varmasti paljon ennen kuin kompromisseja löytyy ja ohjelma syntyy. Ei tämä kuitenkaan ole ensimmäinen kerta, kun Suomessa tehdään hyvin laajojakin hallituspohjia.

Jussi Ylitalo korostaa, että neuvotteluja vetävän Antti Rinteen (sd.) kannalta kyseessä on tällä hetkellä paras vaihtoehto, minkä hänen johdollaan voi saada kasaan.

Keskustan näkökulmasta yhteistyön onnistuminen on kuitenkin monipiippuinen juttu.

–  Neuvotteluissa on mukana juuri niitä puolueita, jotka edelliskaudella eniten kritisoivat keskustaa varsinkin isoissa asiakysymyksissä. Nyt meidän ajatuksemme sitten kelpaavatkin heille, Ylitalo pohdiskelee.

Pertti Lehtomäen mielestä on parempi vaikuttaa asioihin hallituksessa kuin jäädä oppositioon. Etenkin metsätalous on metsäkoneyrittäjänä toimivalle Lehtomäelle tärkeä asia.

– Hirvittäisi se tilanne, jos keskusta ei olisi mukana. Metsäpuolella meillä on vihreiden kanssa näkemyseroja.

– Metsät kasvavat niin paljon enemmän kuin niitä hakataan ja taloutemme on vahvasti puujaloilla, sitä ei saisi horjuttaa millään tapaa.

Jos haluamme jatkaa vastuullista taloudenpitoa, niin hallituksessa on aika vähän kavereita, joille se tulee luonnostaan.

Jasi Kuokkanen

Kritiikistään huolimatta Sallamaarit Markkanen haluaa antaa hallitusneuvottelijoille reilun mahdollisuuden.

– Toivon keskustan neuvottelijoille viisautta päästä hyvään lopputulokseen. 117 kansanedustajaa on sinänsä ihan vahva mandaatti hallituspohjaksi.

Jasi Kuokkanen kertoo pelkäävänsä, että keskustalla on liian vaikeaa vasemmistopainotteisessa hallituksessa.

– Jos haluamme jatkaa vastuullista taloudenpitoa, niin hallituksessa on aika vähän kavereita, joille se tulee luonnostaan.

Kuokkanen ennustaa, että hallituksessa keskusta löytäisi edelliskaudella tekemänsä päätökset edestään ja joutuisi perumaan niitä.

Monen piirijohtajan mielestä keskustalla olisi kyllä tarvetta kirkastaa profiiliaan ottamalla askelia vasemmalle.

Petteri Salmijärvi ja Jasi Kuokkanen epäilevät, että hallituspuolueena ne näyttäisivät vain hallitusyhteistyön nimissä tehdyiltä.

– Riskinä on, että keskusta saa julkisuudessa pyrkyrin leiman, vaikka todellisuudessa emme ole hallitukseen oma-aloitteisesti edes pyrkineet, Salmijärvi ennakoi.

– Meille tullaan sanomaan, että teitte muutoksia politiikkaan vain koska olette demarijohtoisessa hallituksessa, aprikoi Kuokkanen.

Sallamaarit Markkasen mukaan keskustan tulevan profiloitumisen ennustaminen vaatii kristallipalloa.

– Meidän pitää kuitenkin muistaa, että puolueen ongelmia ei ratkaista pelkästään hallitukseenmenolla tai puheenjohtajaa vaihtamalla. Se pyykki on pestävä puolueessa sisältäpäin, hän huomauttaa.

Suomenmaa tiedusteli piiripomoilta myös niitä kynnyskysymyksiä, mistä keskustan ei ole mahdollista joustaa piiruakaan.

Jasi Kuokkasen ja Jussi Ylitalon mielestä keskustan tulisi pitää kiinni vastuullisesta talouspolitiikan lisäksi etenkin tasapuolisesta aluekehityksestä.

– Velaksi eläminen ja koko Suomen elinvoimaisena pitäminen, Niistä ei tingitä, Ylitalo mainitsee.

Tuukka Liuha ja Petteri Salmijärvi haluavat, että sote toteutetaan yhdenvertaisella periaatteella 18 alueen pohjalta, ”olivat ne sitten nimeltään maakuntia tai jotain muuta”.

– Ei niin, että keskuskaupungit jyräävät ja reuna-alueet jäävät heitteille, Liuha varoittaa.

 – Sote- ja maakuntauudistuksen loppuunvieminen on ehdoton ykkösjuttu. Muuten kunnilta loppuvat rahat. Kynnyskysymyksiä ovat myös tärkeät metsäteollisuushankkeet, Salmijärvi muistuttaa.

Sallamaarit Markkanen nostaa kärkeen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kysymykset.

– Niiden yhteensovittaminen nimenomaan maa- ja metsätalouden kannattavuuden kanssa on keskustan kannalta hyvin tärkeä tavoite.

Mikä sitten hallitukselle nimeksi, jos se syntyy parhaillaan Säätytalolla neuvotteluja käyvistä puolueista?

– Paras kuulemani on punajuurisalaatti, Kuokkanen heittää.

– Nimeksi voisi sopia ”punamulta vihertää”, Lehtomäki nauraa.

Liuha luottaisi perinteiseen punamulta-nimeen, jos Sdp ja keskusta ovat pääpuolueet.

– Minusta kansanrintama on ihan hyvä nimitys tälle kokoonpanolle, Markkanen pohtii.

– Nimi ratkeaa varmaan sen mukaan, mitä asioita nousee esille ja mitkä puolueet ovat loppuun asti mukana, ennustaa Salmijärvi.