Yliopistoissa on jo huomattu opiskelijoiden käyttäneen tehtävissä Chat GPT:tä – oppilaitokset suhtautuvat silti tekoälyn käyttöön myönteisesti

”Opiskelijoiden käyttäessä ChatGPT:tä opiskelussa voi ilmetä useita eettisiä ongelmia, kuten plagioinnin mahdollisuus. Opiskelijat voivat käyttää ChatGPT:tä tehtäviin, jolloin heidän on helppo plagioida muiden ihmisten tekstejä.”

Näin alkaa tekoälysovellus Chat GPT:n vastaus, kun siltä kysyy, millaisia eettisiä ongelmia Chat GPT:n käyttöön opiskelun apuvälineenä liittyy.

Verkkokäyttäjien ulottuville hiljattain tulleet tekoälysovellukset ovat niittäneet nopeasti mainetta superrobotteina, jotka koostavat suurista datakimpuista esimerkiksi tekstiä ja kuvia. Tekstiä tuottavan Chat GPT:n tuleminen jokaisen ulottuville on kuitenkin asettanut myös uusia haasteita, kuten sen, miten oppilaitoksissa voidaan varmistua siitä, ettei sovellus tee jatkossa opiskelijoiden kurssitöitä.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen sanoo STT:lle, että Helsingin yliopistossa kielimalleja, kuten Chat GPT:tä, saa käyttää opiskelun tukena, jos niitä ei ole erikseen kielletty. Kielimalli tarkoittaa sitä, että Chat GPT ei ajattele tai käsittele tietoa vaan ennustaa todennäköisyyksien avulla, kuinka sen antaman vastauksen tulisi jatkua. Tietonsa se saa valtavista määristä tekstiä, jota se on analysoinut.

– Chat GPT:n suurin uhka oppimiselle on se, että opiskelija ei ajattele itse. Tehtävien tarkoitus ei ole niiden tekeminen vaan oppiminen ja ajatteleminen, Toivonen sanoo.

Plagioinnin lisäksi Chat GPT listaa erilaisia ongelmia, joita sovellusta käyttäville opiskelijoille voi tulla vastaan: sovellukseen syötetty materiaali saattaa rikkoa tekijänoikeuksia, jos se ei ole tekijänoikeuksien alaista ja Chat GPT:n koneoppimisalgoritmi voi olla altis ennakkoluuloille ja syrjinnälle. Lisäksi Chat GPT muistuttaa, että siihen syötetyt tiedot tallennetaan ja käytetään koulutusdatana.

Toivonen sanoo, että siitä, onko kielimallin tuottaman tekstin käyttäminen plagiointia, voi saivarrella. Koulutusdataa koskevat huomiot pitävät pääpiirteissään paikkansa, mutta huoli tekijänoikeuksista ei koske niinkään Chat GPT:n käyttäjiä vaan sen kehittäjiä. Toivonen arvioi, että tällaisesta vastauksesta ei olisi tullut kovin hyvää arvosanaa opiskelijalle.

– Ennakkoluuloja ja syrjintää koskeva huomio on kuitenkin pätevä pointti. Jos opetusaineisto on kerätty rikkaista, englanninkielisistä länsimaista, heijastavat vastaukset näitä kulttuureja.

Jyväskylän yliopiston koulutuksesta vastaavan vararehtori Marja-Leena Laakso kertoo STT:lle, että äskettäin opiskelijoille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa opiskelijoita huolestutti muun muassa se, tarvitaanko akateemisia asiantuntijoita tulevaisuudessa, kun tekoäly kehittyy yhä paremmaksi.

– Tekoäly on herättänyt uudelleen ajattelemaan, millaisen osaamisen edistämiseen yliopistot ovat olemassa, Laakso sanoo.

Chat GPT:n käyttö ei kuitenkaan vaikuta vielä merkittävästi yleistyneen Jyväskylän yliopistossa. Kun opiskelijoilta on kyselty ohjelman käytöstä, vain murto-osa on Laakson mukaan kertonut edes kokeilleensa Chat GPT:tä.

Jyväskylän yliopisto päivittää plagiointiohjeitaan. Laakso kertoo, että ainakin kokeneet opettajat ovat tunnistaneet tekoälyn tuottamaa tekstiä opiskelijoiden vastauksissa ja joutuneet keskustelemaan tästä opiskelijoiden kanssa.

– Plagioinnin tunnistavat ohjelmat eivät tällä hetkellä välttämättä tunnista tekoälyä, mutta ne voivat tunnistaa sen myöhemmin. Siksi opiskelijan kannattaa olla vastuullinen siinä, kuinka hän hyödyntää tekoälyä.