Yhdenvertaisuusvaltuutettu rukkaisi yhdenvertaisuuslakia – Toimivaltaa myös syrjintään työelämässä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee eduskunnalle yhdenvertaisuuslain uudistamista.
Hänen mukaansa oppilaitoksen toiminta pitäisi määritellä syrjinnäksi, jos oppilaitos ei puutu oppilaan tai opiskelijan häirintään.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä ehdottaa asiaa eduskunnalle antamassaan kertomuksessa.
Valtuutetun pitää antaa joka neljäs vuosi eduskunnalle kertomus, jossa ehdotetaan lakimuutoksia ja muita toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Valtuutettu esittää muun muassa myös, että työnhakijalla pitäisi olla kaikissa tilanteissa mahdollisuus saada selvitys työnantajalta perusteista, joilla valintapäätös on tehty.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaisi lisäksi toimivallan arvioida työelämän syrjintää.
– Suomi poikkeaa muista eurooppalaisista maista siinä, ettei yhdenvertaisuutta edistävällä valtuutetulla ole oikeutta puuttua syrjintään työelämässä, Pimiä sanoo.
Suomessa on ihmisryhmiä, joiden pääsy oikeuksiinsa on vaarantunut, esimerkiksi ikääntyneet, vammaiset henkilöt, etniset vähemmistöt ja turvapaikanhakijat.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä
Yhteiskunnallinen tilanne on Pimiän mukaan Suomessa muuttunut ihmisoikeusnäkökulmasta katsottuna haasteellisemmaksi. Se näkyy ennakkoluuloina, syrjintänä ja vihapuheena. Perus- ja ihmisoikeudet on kyseenalaistettu Suomessakin.
– Suomea kurittanut taantuma ja viimeisten vuosien aikana polarisoitunut yhteiskunnallinen ilmapiiri ovat aiheuttaneet pelkoja yhdenvertaisuuden heikkenemisestä. Suomessa on ihmisryhmiä, joiden pääsy oikeuksiinsa on vaarantunut, esimerkiksi ikääntyneet, vammaiset henkilöt, etniset vähemmistöt ja turvapaikanhakijat, Pimiä toteaa.
Yhteydenottomäärät yhdenvertaisuusvaltuutetulle ovat kasvaneet vuosittain merkittävästi. Yleisimpiä ovat alkuperään ja vammaisuuteen liittyvät syrjintäyhteydenotot. Molempien syrjintäperusteiden osuus on yli 20 prosenttia kaikista yhteydenotoista.
Rasismi ja syrjintä on monelle päivittäistä todellisuutta. Edelleenkään ulkomaisilla papereilla ei pääse ravintolaan, vammainen henkilö jää asemalle, ruotsinkielinen ei saa palvelua äidinkielellään tai romaninuori ei saa työharjoittelupaikkaa.
Syrjintää kohtaavat eniten vähemmistöön kuuluvat, mutta kuka tahansa voi tulla syrjityksi esimerkiksi ikänsä takia. On oletettavaa, että suuri osa syrjinnästä yhä jää piiloon. Aliraportointi on merkittävä ongelma.
Yleisellä tasolla hyvinvointivaltio Pimiän mukaan toimii, mutta sen pitäisi kannatella myös haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä.
– Perus- ja ihmisoikeuksille ei tule asettaa hintalappua kulloisenkin taloudellisen tilanteen tai hallituksen poliittisen suuntauksen mukaan.
Toisaalta Suomessa on viime vuosinakin tehty paljon ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi niin lainsäädäntöä kehittämällä, kansainvälisiä sopimuksia hyväksymällä kuin kansalaisaktiivisuudellakin.
Valtuutetun tehtävänä on Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen ja kansallisen lainsäädännön toimivuuden seuranta. Tämä tarkoittaa myös epäkohtien esiin nostamista.