Yhä useampi pieni lapsi kärsii migreenistä

Lasten migreenit ovat yleistyneet voimakkaasti viimeisen 20 vuoden aikana. Yleistymiseen vaikuttaa muun muassa se, että lasten yöunet ovat lyhentyneet ja liikuntamäärät vähentyneet. Samaan aikaan ruutuaika on lisääntynyt ja ruokailutottumukset ovat muuttuneet epäterveellisemmiksi, kertoo lastenneurologian erikoislääkäri Juha Kuittinen.

–  Migreenialttius on voimakkaasti perinnöllistä: jopa 90 prosentilla migreenipotilaista on perheessään muitakin migreenistä kärsiviä. Myös ympäristöllä on suuri merkitys migreenin puhkeamiseen. Altistavista tekijöistä nousee erityisen vahvasti esille stressi, Kuittinen toteaa.

Lukujen kasvun taustalta löytyy sekin, että asiantuntijat tunnistavat ja osaavat diagnosoida migreenejä entistä paremmin. Myös vanhempien tietämys on lisääntynyt, ja he vievät lapsiaan herkemmin tutkimuksiin.

Kuittisen mukaan noin kymmenen prosenttia koulun aloittavista lapsista kärsii päänsäryistä kuukausittain. Noin puolet näistä on migreenisärkyjä. Migreenit lisääntyvät iän myötä.

Lastenneurologian erikoislääkäri Mikael Raisio kertoo, että myös alle kouluikäisillä lapsilla diagnosoidaan migreenejä. Raision nuorimmat potilaat ovat 2–3-vuotiaita. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä haastavampaa diagnosointi on.

–  Eiväthän aivan pienet lapset osaa sanoa, että heillä on toispuoleinen kipu, jota liikkuminen, valo tai ääni pahentaa ja joka estää normaalia elämää. Sen sijaan he ovat selkeästi sairaita – lopettavat leikkimisen ja haluavat hämärään ja hiljaiseen tilaan. Monet heistä nukahtavat, Raisio kuvailee.

Murrosikäisten keskuudessa migreenit yleistyvät merkittävästi, erityisesti tytöillä. Raision mukaan taustalla on todennäköisesti hormonaalisia syitä. Nuoremmista migreenipotilaista löytyy tasaisemmin sekä tyttöjä että poikia.

Suurimmalla osalla migreenipotilaista sairaus puhkeaa viimeistään murrosiässä.

Raisio arvioi, että osa aikuisilla diagnosoiduista migreeneistä on alkanut jo lapsuudessa tai nuoruudessa ja jäänyt silloin diagnosoimatta.

Auralliset eli esioireelliset migreenit tunnistetaan muita herkemmin. Noin puolet potilaista saa aurallisia migreenikohtauksia. Aurallisessa migreenissä varsinaista päänsärkyä edeltävät esimerkiksi näköhäiriöt, raajojen puutuminen tai huimaus.

–  Jos lapsella on toistuvia päänsärkykohtauksia ilman pahoinvointia, oksentelua tai selkeitä auraoireita, esimerkiksi koulu- tai yleislääkäri ei välttämättä huomaa epäillä migreeniä. Osalla lapsista migreenejä on niin harvoin, ettei asiaa välttämättä sen takia lähdetä selvittämään ja sairaus jää diagnosoimatta.

Raision mukaan myös lasten krooniset päänsäryt ja migreenit ovat lisääntyneet. Krooninen päänsärky voi vaivata lähes päivittäin. Kroonisesta migreenistä puhutaan, kun päänsärkyä on vähintään kolmen kuukauden ajan yli 15 päivänä kuukaudessa ja niistä vähintään kahdeksana päivänä on migreenisärkyä.

Migreenipotilailla on yleensä sekä parempia että huonompia kausia. Osalla on vähemmän migreenejä esimerkiksi lomilla tai viikonloppuisin.

–  Koronakeväänä (viime vuonna) monen potilaani tila kohentui etäkoulussa, kun oli vähemmän stressiä. Osalla meni toisaalta myös toiseen suuntaan, Raisio kertoo.