Viljelijöiltä luvassa suoraa palautetta kaupalle MTK:n ruokamarsseilla – työmarkkinakiistaan sotkeutumista halutaan "välttää kuin ruttoa"
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK järjestää eri puolilla Suomea ruokamarsseja, joissa viljelijät tuovat esiin huoltaan ruokaketjun tulonjaosta. Traktorit lähtevät liikkeelle, koska viljelijöiden mukaan kaupan ennätystulokset kertovat karua kieltä siitä, minne rahat todella valuvat.
– Toivomme, että kaupan edustajat tulisivat kuulemaan suoraa palautetta maatalousyrittäjiltä, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hän toivoo, että myös suomalaiset kuluttajat tulevat tuomaan tukensa suomalaiselle ruualle ja keskustelemaan tuottajien kanssa.
Marttilan mukaan viljelijäkentällä ”pulpahtelee” voimakkaasti, ja näin on ollut syksystä saakka. Euroopassa velloneet traktorimarssit ovat saaneet myös suomalaisviljelijät kokemaan, että jotain täytyy tehdä.
– Se on todella kuuma keskustelunaihe. Yhteydenotoissa kysytään, onko maatalousyrittäjien tilanne parempi tai helpompi kuin vaikkapa saksalaisten kollegoiden, että miksi ei protestoida, Marttila kertoo.
Suomalaiset viljelijät eivät kuitenkaan halua osoittaa mieltään hallitusta vastaan, kuten monet eurooppalaiset kollegansa.
– Meillä on edelleen luotto Suomen hallituksen kykyyn toteuttaa maa- ja metsätaloudelle hyvää hallitusohjelmaa. Toki kirittämistä tarvitaan, mutta hallituksen vastaista liikehdintää ei meidän kenttä halua, Marttila sanoo.
Viljelijät ovat Marttilan mukaan halunneet huolehtia siitä, ettei maatalousyrittäjien liikehdintä sotkeudu meneillään olevaan hallituksen ja ay-liikkeen työmarkkinakiistaan ja poliittisiin lakkoihin.
– Tätä halutaan välttää kuin ruttoa. Se viesti tulee joka paikasta selville.
– Analyysini on, että jäsenkuntamme merkittävä enemmistö täysin hyväksyy hallituksen työmarkkinaesitykset. Totta kai tyylilajista ja tavasta, millä asioita hoidetaan, on varmaan yhtä monta mieltä kuin on mielipiteen esittäjääkin, Marttila sanoo.
MTK haluaa kuitenkin muistuttaa maan hallitusta pysymään lupauksissaan, kun se valmistautuu päättämään tulevien vuosien valtion budjetista. Viljelijätuista ei voi enää leikata, järjestö korostaa.
Nuoret tietävät, että Suomessa voi elää köyhänä ilman miljoonavelkojakin.
Juha Marttila
Ankarimpia maatalouden kannattavuuden mittareita ovat tiloilla tehtävien investointien sekä sukupolvenvaihdosten määrä, Marttila näkee.
– Sukupolvenvaihdoksissa on aikamoinen lama tällä hetkellä, se on aivan olematonta. Koko yhteiskunnan on syytä pysähtyä katsomaan, miten tässä käy, ellei sukupolvenvaihdoksia tule. Mikä on suomalaisten kyky tuottaa ruokaa 10, 15 tai 20 vuoden päästä?
Marttila vastaa myös kysymykseen siitä, miksi uusia yrittäjiä ei tule.
– Nuoret ovat sen verran fiksuja, että he tietävät, että Suomessa voi elää köyhänä ilman miljoonavelkojakin.
Marttilan mukaan ruokamarkkinoille tulee kyllä rahaa, mutta se jakautuu epätasaisesti.
– Ei tarvitse katsoa kuin viime vuoden tuloksia. Kaupan jätit takovat voittoa enemmän kuin kaikkien suomalaisten viljelijöiden yhteenlaskettu tulo. Ei tämä mene oikeudenmukaisuuden käsitteeseen.
Marttilan mukaan tilannekuva jaetaan laajasti, ja hallituksen tehtävä on uudistaa elintarvikemarkkinalakia, kilpailulakia ja hankintalakia.
MTK haluaa viestiä kaupalle, että se voisi itsekin tehdä jotain. Marttilan mukaan nykytilanne eli se, että ”lyhytjänteisesti ryöstetään muilta”, ei ole pitemmän päälle kaupan etu.
– Jos Suomesta loppuu kyky tuottaa ruokaa tai se merkittävästi vähenee, niin kyllä suomalaiset kaupan ketjut ovat aika huonossa asemassa kansainvälisten kaupan jättien puristuksissa.
Marttila sanoo, että K-kaupat ovat jo vuosia sitten eriytyneet S-ryhmästä ja Lidlistä. K-ryhmä ei ole pärjännyt hintakilpailussa, mutta se on korostanyt laatua ja valikoimia. Marttilan mukaan strategia on kuitenkin nyt muuttunut, ja sen ovat tunteneet viime kesästä lähtien sekä elintarviteollisuus että viljelijät.
– Hintakilpailuun on lähdetty ihan täysillä myös Keskossa, hän sanoo.
Vuorineuvos Reijo Karhinen alkoi selvittää maatalouden kannattavuusongelmia vuonna 2018 silloisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) pyynnöstä.
Selvitystyön tavoitteena oli saada maatalouteen 500 miljoonaa euroa lisää yrittäjätuloa.
– Reijo Karhisen selvityksen keskeinen löytö oli, että vuosikymmenen aikana viljelijöiltä on hävinnyt rahaa puoli miljardia, mikä pitäisi käyttää elämiseen, tulevaisuuden rakentamiseen ja investointeihin, Marttila toteaa.
Itä- ja Keski-Suomen tuottajia kokoontuu perjantaina Kuopion torille. Pohjoisen vastaava tilaisuus nähdään samana päivänä Ylivieskan Rysky-päivillä. Lauantaina tuottajan asemaa ”reiluutetaan” Seinäjoen Ravikeskuksessa Etelä-Pohjanmaalla.
Marttila arvioi, että tapahtumia järjestetään ruokamarssiteemalla loppuvuoteen saakka.