Tutkija: Tulot eivät jakaudu ruokaketjussa tasaisesti
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n huoli viljelijöiden ahdingosta saa vastakaikua tutkimuslaitos Pellervon taloustutkimuksesta (PTT). PTT on toimintamuodoltaan yleishyödyllinen yhdistys, ja muun muassa MTK on yhdistyksen jäsen.
Laitoksessa on meneillään suomalaisen ruokaketjun toimivuutta ja arvonmuodostusta selvittävä hanke. Hanketta vetävä PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg sanoo, että MTK:n huoli ruokaketjun tulonjaosta on aiheellinen.
– Eihän ruokaketjun tulonjako ole tasaista. Kaikki osapuolet eivät ole päässeet tekemään yhtä hyvää tulosta, Forsman-Hugg sanoo STT:lle.
Yksi tekijä tulonjaon epätasaisuudessa on kaupan vahva neuvotteluasema hinnoista ja muista ehdoista.
Ruokakauppa on Suomessa erittäin keskittynyttä. Kahdella toimijalla eli S-ryhmällä ja K-ryhmällä on yli 80 prosentin markkinaosuus. Jos mukaan lasketaan kolmas merkittävä toimija eli Lidl, näiden yhteenlaskettu markkinaosuus on yli 90 prosenttia.
– Jos meillä olisi enemmän kaupan toimijoita, se voisi lisätä hintakilpailua ja kauppa voisi joutua tinkimään omasta katteestaan, Forsman-Hugg pohtii.
– Tällöin myös elintarviketeollisuus voisi pystyä kilpailuttamaan enemmän sitä, kuka kaupan toimija maksaisi tuotteista enemmän.
Lisäksi Suomessa on melko vähän esimerkiksi viljelijöiden tuottajaorganisaatioita, joilla voisi olla mahdollisuuksia parantaa tuottajien neuvotteluasemaa ruokaketjussa.
Forsman-Hugg tosin huomauttaa, ettei asia ole aivan mustavalkoinenkaan. Isot kaupparyhmät ovat pystyneet hiomaan tehokkaita logistiikkaketjuja ympäri Suomen. Pienemmät toimijat eivät tähän välttämättä pystyisi.
– Jos kaupan toimijoita olisi paljon, se saattaisi lisätä kaupan yksikkökustannuksia. Jokaisella paikkakunnalla ei varmasti olisi mahdollisuuksia useamman kauppaketjun myymälöille.
Vaikka monet ihmiset kipuilevat kohonneen ruoan hinnan kanssa, Forsman-Huggin mukaan ruoka on tuottajien näkökulmasta edelleen liian halpaa suhteessa siihen, mitä sen tuottaminen maksaa.