Viljelijät järjestävät uutta kriisikokousta – MTK-johtaja Tero Hemmilä näkee kuohunnassa vaaranpaikan
– Eihän tämä toivottava asia ole meidän kannaltamme, maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä sanoo Suomenmaalle.
Kyse on kasvinviljelijöiden hiljattain perustamasta omasta yhdistyksestä, jonka tarkoitus on edistää kasvinviljelijöiden asiaa ja vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon.
Yhdistys järjestää ensi viikolla viljantuottajain kriisikokouksen Somerolla Varsinais-Suomessa. Viime vuoden lopulla järjestetty ensimmäinen kriisikokous keräsi paljon osallistujia.
Hemmilä sanoo jakavansa kasvinviljelijöiden ahdingon. Hän myös sanoo ymmärtävänsä tarpeen tehdä konkreettisia ja ketteriä toimia, jotta viljelijät eivät ajaudu valtavaan konkurssiaaltoon.
Mutta olennainen kysymys on se, miksi MTK ei riitä. Miksi viljelijäväestön edunvalvonnan jättiläinen ei ole se taho, jonka kasvinviljelijät kokisivat parhaaksi kanavaksi vaikuttaa hätäänsä?
– Ajattelen, ettei resursseja kannattaisi tässä maassa hajottaa, vaan päinvastoin, tärkeää olisi, että meillä olisi yksi vahva toimija tekemässä edunvalvontaa, Hemmilä muotoilee.
– Väistämättä tässä on vaarana, että viljelijöiden edunvalvonta pirstaloituu, jolloin sen kollektiivinen voima heikkenee, hän lisää.
Hemmilä kuitenkin muistuttaa, ettei kasvinviljelijöiden perustama yhdistys ole mikään uusi asia.
Suomessa esimerkiksi sikatilallisilla ja maidon tuottajilla on omat yhdistyksensä. Sellainen löytyy myös kasvihuoneviljelijöiltä, siipikarjatilallisilta ja naudanlihan tuottajilta.
Hemmilän mukaan yhdistykset keskittyvät oman tuotantosuuntansa yrittäjyyden tukemiseen.
Yhdistyksille on Hemmilän mukaan ollut aitoa tarvetta. Maatilat ovat kehittyneet kooltaan hyvin suuriksi yrityksiksi. Niiden pyörittäminen vaatii yrittäjiltä valtavan paljon erityisosaamista.
– Sellainen ryhmien kautta tapahtuva sparraus ja yrittäjyyden tukeminen eivät ehkä ole niin vahvasti olleet MTK:n työkalupakissa, Hemmilä miettii.
Niihin MTK voi hänen mielestään keskittyä jatkossa paremmin.
– MTK:n kaltaisten perinteisten organisaatioiden pitää nähdä muutokset ja kehittää omaan toimintaansa vastaamaan paremmin siihen, mihin elinkeinotoiminta on kehittymässä. Meidän pitää kyetä vastamaan huutoon.
Kasvinviljelijöiden yhdistys on kuitenkin korostanut, ettei sen tarkoitus ole varsinaisesti kilpailla MTK:n kanssa.
Myös Hemmilä sanoo odottavansa yhteistyötä, jossa MTK voi tarjota tukea ja vahvempia hartioita.
Hän arvelee, että isona ja vakiintuneena toimijana MTK on kasvinviljelijöille paras kanava vaikuttaa valtiovallan suuntaan vaikkapa tukien maksuaikatauluista tai alan isoista strategisista kysymyksistä.
Hän uskoo, että MTK kykenee tarjoamaan myös toimivat väylät yrittäjyyttä tukevaan edunvalvontaan ja muuhun yrittäjyyden vahvistamiseen tähtäävään toimintaan.
– Myös kysymykset vaikkapa siitä, miten viljaa saataisiin paremmin vientiin tai viljan kysyntää voitaisiin lisätä kotimaassa, ovat jatkossakin isomman mittaluokan kysymyksiä, joihin MTK:ta tarvitaan.
– Myös tilojen akuutti kannattavuuskriisi, jota Lähi-idän tilanne ei lainkaan helpota, ovat asioita, joissa MTK pystyy olemaan kanava valtiovallan suuntaan, Hemmilä listaa.
Olennaista asiassa on Hemmilän mukaan se, että huoli maanviljelyn tilanteesta on alan toimijoille yhteinen.
Hänen mukaansa kasvinviljelijöiden tilanne on ollut liian heikko jo pitkään. Koronavuosista ja Ukrainan sodan syttymisestä lähtien lannoitteiden ja energian hinnat ovat poukkoilleet. Se on nostanut tuotantokustannuksia kalliimmiksi.
Samaan aikaan viljan hinta maailmanmarkkinoilla on ollut alhaalla.
– Ja nyt sitten tämä Lähi-idän kriisi. Kyllähän tämä huoli ja hätä kasvinviljelijöillä ihan aitoa on.
Päälle tulevat vapaaseen markkinatalouteen kuuluvat haasteet. Maatalouden rahalliset tuotot valuvat Hemmilän mukaan kaupan ja välikäsien taskuun. Tuottajan käteen jäävä osa on liian pieni.
Se ei kuitenkaan ole Hemmilän mukaan kenenkään vika ruokaketjussa. Markkinataloudessa jokainen pyrkii maksimoimaan oman tuottonsa.
– Mutta yhteiskunnan vastuulla se minusta kuitenkin on. Kysymys on yhteiskunnalle niinkin tärkeästä asiasta kuin ruoan tuottamisesta ja ruokaturvasta. Siksi tähän tarvitaan lainsäädäntöä, jotta pääomia voisi jossain vaiheessa kertyä myös alkutuotantoon
Toivonsa Hemmilä laittaa hallituksen kaavailemaan elintarvikemarkkinalakiin. Se olisi hänen mielestään askel oikeaan suuntaan.
Ja nimenomaan askel, hän tähdentää. Tekemistä jää paljon sen jälkeenkin.
Hallituksen esitystä elinarvikemarkkinalaista ei lupauksista huolimatta ole kuitenkaan toistaiseksi kuulunut. Hemmilä silti uskoo, että se sieltä vielä tulee.
– Kun puhutaan ruokaturvasta, on siinä osaltaan kysymys myös Suomen turvallisuuspolitiikasta. Kyllä kaikkien hallituspuolueiden pitäisi ymmärtää tämän asian kokonaismerkitys.