Vihreät ja keskusta kiistelevät vielä kaivoslaista, vaikka lausuntokierroksen pitäisi alkaa tällä viikolla
Kaivoslain uudistuksen on määrä lähteä tällä viikolla lausuntokierrokselle, mutta sen viivästyminen on mahdollista.
Hallituspuolueiden neuvottelut jatkuvat vielä tällä viikolla, keskustalähde kertoo.
Hallituspuolueet ovat edelleen eri mieltä siitä, kuinka paljon työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) johdolla tehtävän uuden kaivoslain tulisi vaikuttaa ympäristönsuojelun tasoon.
Etenkin vihreät ovat viime aikoina julistaneet kovaan ääneen sitä, että nykyinen lakiesitys ei tuo merkittäviä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia.
Keskustalähde ihmettelee väitettä ja huomauttaa, että kaivoslaki on puhtaasti elinkeinolaki, jolla on rajalliset keinot vaikuttaa ympäristönsuojeluun.
– Kaivoslaissa on tehty kaikki mikä on mahdollista, jotta myös ympäristöasioita pystytään huomioimaan. Mutta raja tulee vastaan, kun asiat eivät ole enää työ- ja elinkeinoministeriön ja kaivoslain alaa.
Tuleva ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) totesi viime viikolla Uutissuomalaiselle, että hän ei ole tyytyväinen tuoreeseen esitysluonnokseen, ja luonnonsuojelualueet pitäisi rajata kaivostoiminnan ulkopuolelle.
Kari myös vaati, että paikallisten kuntien ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet omaan alueeseensa taataan.
Kaivoslaissa ei kuitenkaan ratkaista sitä, voiko malminetsintää harjoittaa luonnonsuojelualueilla.
Siitä päätetään parhaillaan uudistettavana olevassa luonnonsuojelulaissa. Lakiuudistuksessa esitetään, että luonnonsuojelualueille ei voisi jatkossa myöntää lupaa malminetsintään.
Kaivostoimintaa säädellään vahvasti myös ympäristöministeriölle kuuluvassa ympäristönsuojelulaissa, mutta sen avaamisesta ei ole sovittu hallitusohjelmassa.
Sekä keskustalle että vihreille on tärkeää, että kaivosten paikallinen hyväksyttävyys paranee. Kunnat saavatkin uuden lain myötä täyden oikeuden päättää kaavoituksella, tuleeko kuntaan kaivosta vai ei.
Laajoille alueille tehdyt kaivosvaraukset ovat järkyttäneet paikallisia esimerkiksi Käsivarren Lapissa ja Saimaalla. Varaus antaa toimijalle etuoikeuden malminetsintälupahakemuksen valmisteluun. Kaivosvarauksen on voinut tehdä kahdeksi vuodeksi, mutta lakiluonnoksessa varausaika kutistetaan vuoteen.
Nyt nähdyt valtavat kaivosvarausalueet luultavasti pienenevät, sillä varauksille tulee lakiuudistuksessa hehtaarikohtainen maksu.
15 vuoden malminetsintälupa puolestaan lyhennetään 10 vuoteen, ja sitä voi jatkaa vain maanomistajien enemmistön luvalla.
Suomenmaalle hämmästellään vihreiden antamaa kuvaa tiukoista kaivoslakineuvotteluista, koska henki on ollut neuvotteluissa hyvä. Julkisuudessa nähty linja on sen sijaan tiukempi.
– Vihreillä on muista hallituspaineista johtuva iso paine näyttöihin, ja puolue haluaa ansaita natsansa kaivoslaissa, keskustan suunnalta kuvaillaan.
Kaivoslaissa vihreiden keskeisiin vaatimuksiin on kuulunut esimerkiksi se, että kaivostoimijalta tulee vaatia ympäristölupa ennen kaivoslupaa.
Käytännössä ympäristölupa edeltää kaivoslupaa nytkin, mutta se voi jäädä vajaaksi, koska kaikki kaivosaluetta koskevat seikat eivät ole etukäteen tiedossa. Ympäristölupaan vaaditaan tarkka kuvaus siitä, mitä kaivosalueella tehdään.
Keskustassa pelätäänkin, että tiukka vaatimus ympäristöluvasta voisi estää uuden kaivostoiminnan.
Keskustalähteen mielestä vihreitä hiertävät “abstraktit asiat”, joista on vaikea saada otetta.
Keskustan näkökulmasta kaivoslakiesitys täyttää jo kaikki hallitusohjelmassa sovitut ja eduskunnan edellyttämät tavoitteet, ja on plussaa, että sillä myös parannetaan ympäristönsuojelun tasoa nykyisestä.