Hallituksen leikkausten suurin ongelma on, että ne kohdistuvat samoihin ihmisiin, sanoo arviointineuvosto – Veronkorotuksia ei pitäisi sulkea pois

Politiikka

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus ei todennäköisesti saavuta hallitusohjelmassa listatuilla toimilla tavoitettaan julkisen talouden velkasuhteen vakauttamisesta. Näin arvioi talouspolitiikan arviointineuvosto keskiviikkona julkaistussa raportissaan.

Hallituksen keskeisenä tavoitteena on julkisen velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden loppuun mennessä. Arviointineuvoston mielestä tämä on hyvä tavoite, jos talousympäristössä ei tapahdu suuria muutoksia.

Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan tekemään toimet, jotka vahvistavat Suomen julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla. Keinoina ovat muun muassa menoleikkaukset ja rakenteelliset uudistukset.

Arviointineuvoston mukaan hallitusohjelmaan kirjatut toimet kyllä vahvistavat julkista taloutta, mutta ne tuskin riittävät velkasuhteen vakauttamiseen.

Arviointineuvoston puheenjohtajan, taloustieteen professori Niku Määttäsen mukaan on useita hallituksesta riippumattomia syitä, jotka heikentävät julkista taloutta. Talouden suhdanne on heikentynyt, ja korkojen nousu on lisännyt valtionvelan hoitokuluja.

Määttänen nostaa esiin myös kokonaisveroasteen laskun, joka johtuu suurelta osin liikenteen sähköistymisestä. Esimerkiksi polttoaineverojen tuotto vähenee, kun ladattavat autot yleistyvät.

Lisäksi valtiovarainministeriö ennustaa nyt, että kokonaisveroaste laskee tällä vaalikaudella huomattavasti enemmän kuin vielä hallitusohjelmaa laadittaessa osattiin ennakoida.

Arviointineuvosto kiinnittää huomiota hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallitus ei omilla päätöksillään kiristä kokonaisveroastetta. Neuvoston mukaan tämä kirjaus näyttää sulkevan pois veronkorotukset tilanteessa, jossa verotulot laskevat ilman hallituksen päätöksiä.

– Tällaisessa tilanteessa, jossa kokonaisveroaste on hallituksesta riippumattomista syistä laskussa, se on aika hankala rajoite. Se tekee huomattavasti vaikeammaksi saavuttaa julkista taloutta koskevat tavoitteet, Määttänen sanoo STT:lle.

Määttäsen mukaan hallitus voisi parantaa talouspolitiikkansa tavoitteiden uskottavuutta, jos se suhtautuisi vähän joustavammin verotukseen.

– Voitaisiin tehdä myös kompensoivia veronkorotuksia tilanteessa, jossa verotus on muuten rakenteellisesti kevenemässä.

Arviointineuvoston mukaan hallituksen sopeutustoimet perustuvat suurelta osin sosiaalietuuksien leikkauksiin.

Neuvosto sanoo, että joidenkin vähävaraisten ihmisten tulot pienenevät huomattavasti, vaikka hallitus on sanonut pyrkivänsä tekemään leikkaukset ”tavalla, joka huomioi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen”.

– Suurin ongelma on, että eri sosiaalietuuksien leikkaukset kohdistuvat osin samoihin ihmisiin, neuvoston tiedotteessa sanotaan.

Työllisyyspolitiikan vaikutuksia arviointineuvosto pitää hyvin epävarmoina. Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostamista 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä.

Kunnianhimoista työllisyystavoitetta voi olla vaikea saavuttaa, arviointineuvosto katsoo. Työllisyysaste on jo suhteellisen korkea, ja sen nostaminen edelleen on vaikeampaa kuin aiemmin.

Lisäksi arviointineuvosto huomauttaa, että hallituksen työllisyysohjelma keskittyy taloudellisiin kannustimiin. Muut työllistymisen esteet, kuten riittämätön ammattitaito, terveysongelmat ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat jäävät neuvoston mukaan liian vähälle huomiolle.

– Näihin muihin tekijöihin olisi perusteltua yrittää jatkossa puuttua, vaikka se epäilemättä onkin vaikeampaa kuin taloudellisten kannustimien vahvistaminen, Määttänen sanoo.

Hallituksen päätökset asumisen verotuksesta ovat arviointineuvoston mielestä perusteltuja. Asuntojen varainsiirtoveron alentaminen voi neuvoston mukaan parantaa asuntomarkkinoiden toimintaa, kun kotitalouksien on helpompi valita mieltymyksiään ja tarpeitaan paremmin vastaava asunto.

– Varainsiirtoveron poistaminen kokonaan pitäisi asettaa tulevaisuuden tavoitteeksi, raportissa sanotaan.

Arviointineuvosto katsoo, että korkeiden asuinkustannusten perimmäinen syy on asuntojen riittämätön tarjonta suhteessa kysyntään. Neuvosto pitää tärkeänä, että hallitus kannustaa kaupunkeja, joissa asuntojen hinnat ovat korkeat, kaavoittamaan maata asuntokäyttöön maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusten eli MAL-sopimusten avulla.

Valtion tukemien Ara-asuntojen rakentamisen vähentäminen on arviointineuvoston mukaan perusteltua. Ara-asuntojen tuotanto syrjäyttää yksityistä asuntotarjontaa eikä lisää asuntojen kokonaistarjontaa, neuvosto sanoo.

Raportti nostaa esiin myös Suomen hiilinielut, joihin on vaikuttanut etenkin metsien hiilinielun romahdus. Arviointineuvoston mukaan hallituksen olisi pyrittävä luomaan kannustimia hiilinielujen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi.

Neuvoston mielestä näiden kannustimien olisi hyvä perustua ainakin osittain siihen, että maanomistajat tai metsäteollisuus joutuvat maksamaan aiheuttamastaan hiilinielujen supistumisesta.

Arviointineuvoston mukaan Suomi ei välttämättä pysty täyttämään EU:n ilmastolainsäädännön mukaisia sitoumuksiaan päästövähennyksistä, mikä aiheuttaa uusia talouspoliittisia riskejä.

– Tästä saattaa jollain aikataululla tulla veronmaksajille lasku, jos Suomi joutuu ostamaan kompensoivia hiilinieluyksiköitä muilta jäsenmailta, Määttänen sanoo.

– Olisi melko ongelmallista, jos oltaisiin vain valmiita maksamaan tällainen lasku ilman, että mietitään tehokkaita toimia hiilinielujen vahvistamiseen.

Hallitus aikoo päättää kevään kehysriihessä uusista sopeutustoimista, jotta Suomen nopeaa velkaantumista saadaan hillittyä. Pääministeri Orpo on sanonut, että lisäsopeutuksen tarve on arviolta 1–1,5 miljardia euroa.

Määttäsen mukaan lisäsopeutuksen kokoluokka on suurin piirtein kohdallaan, jos hallitus haluaa pitää kiinni omista julkisen talouden tavoitteistaan.

– Tuon suuruusluokan lisäsäästöt tai vastaavasti verotulojen kasvattaminen veisivät ainakin huomattavasti lähemmäs hallituksen tavoitteita.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi tiistaina Ylen A-studiossa, että lisäsopeutuksen tarve kehysriihessä voi nousta kahteen miljardiin euroon. Purran mukaan hallituksen pitää tarkastella menosäästöjen ohella myös veronkorotuksia.

– Voin taata, että siitä tulee hyvin haastava kevät, Purra sanoi.

Määttäsen mukaan on tietysti poliittinen valinta, miten hallitus painottaa menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Hän kuitenkin katsoo, että lisäsopeutusta on vaikea tehdä pelkästään menoleikkauksilla, ainakaan tinkimättä muista tavoitteista, joita hallitus on talouspolitiikalleen asettanut.

Jo nykyisten sosiaaliturvaleikkausten perusteella on Määttäsen mukaan kyseenalaista, miten hallitus on huomioinut heikoimmassa asemassa olevat.

– Joidenkin pienituloisten tulot jo väistämättä pienenevät aika tuntuvasti.

Purra väläytti joulukuussa Talouselämä-lehden haastattelussa mahdollisuutta ruoan arvonlisäveron korottamisesta. Määttänen pitää tätä harkitsemisen arvoisena vaihtoehtona.

– Siihen liittyy tietenkin tulonjakokysymyksiä, mutta jos niin halutaan, niin ruoan arvonlisäveron korottaminen voitaisiin kompensoida korottamalla joitakin selkeästi pienituloisille suunnattuja tulonsiirtoja aavistuksen, Määttänen sanoo.

Riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta. Arviointineuvostoon kuuluu puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä. Jäsenistä neljä on taloustieteilijöitä ja yksi edustaa muiden yhteiskuntatieteiden asiantuntemusta.

Neuvoston nykyiset jäsenet ovat taloustieteen professorit Niku Määttänen (pj.), Hilde Björnland ja Tuukka Saarimaa sekä työelämäprofessori Seija Ilmakunnas ja sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö. Neuvoston nykyinen kokoonpano aloitti toimikautensa viime keväänä.