Venäjän hyökkäys Ukrainaan olisi Daavidin ja Goljatin taistelu – sotilasasiantuntija pitää pääkaupunkiin hyökkäämistä kuitenkin epätodennäköisenä
Siitä huolimatta, että Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin lausunnon mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi tehnyt päätöksen hyökätä Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan, everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa pitää hyökkäystä edelleen epätodennäköisenä.
– Venäjä ei mielestäni saavuttaisi sillä tavoitteitaan, Pihlajamaa kertoo STT:lle.
Jotta hyökkäys Kiovaan olisi järkevä, tulisi Pihlajamaan mukaan Ukrainan pohjois- ja koillisrajalla olla keskitettynä huomattavasti enemmän joukkoja, kuin mitä tällä hetkellä näyttää olevan.
Perinteisesti ajatellaan, että hyökkääjällä pitäisi olla kolmin–viisinkertainen ylivoima. Vaikka venäläisiä on Ukrainan rajan tuntumassa arvioiden mukaan satojatuhansia, ovat he levittäytyneet valtavan laajalle alueelle. Pihlajamaan mukaan hyökkäykseen tarvittavaa paikallista ylivoimaa ei tällä hetkellä näytä olevan.
– Esimerkiksi Krimiltä ei varmaan lähdetä Kiovaan, se on aika pitkä matka, Pihlajamaa arvioi.
Joe Biden ilmoitti Suomen aikaa lauantain vastaisena yönä olevansa vakuuttunut siitä, että Vladimir Putin on tehnyt päätöksen hyökkäyksestä Ukrainaan. Kyseessä on kansainvälisessä politiikassa vahva lausunto.
Pihlajamaan mukaan täydestä varmuudesta puhuminen on jotain aivan muuta kuin normaalin tiedustelutiedon perusteella tehtävät arviot.
– Se on tosi vahvasti sanottu ja herättää kysymyksiä siitä, mistä tämä varma tieto on tullut. Hän (Biden) voi olla varma siitä vain jos hän on jollain tavalla kuullut Putinin näin sanovan tai viestivän, Pihlajamaa kertoo.
– Tämä herättää varmasti huomattavaa huolestumista Venäjän johdossa. Venäjällä varmaan nyt mietitään, kuka vuotaa ja mitä Yhdysvallat pystyy kuuntelemaan.
Pihlajamaa ei kiistä Yhdysvaltain arviota siitä, etteikö Venäjä teoriassa voisi nykyisillä joukoillaan hyökätä Kiovaan. Todennäköisesti hyökkäykseen liittyisi maajoukkojen lisäksi massiivisia ohjus- ja ilmaiskuja, joilla tehtäisiin tietä vapaaksi maajoukoille.
Jos Kiovaa lähdettäisiin valtaamaan, hyökkäyksen alkuvaihe olisi melko samanlaista kuin Itä-Ukrainassa on nyt, maastotaistelua. Kun tultaisiin pääkaupunkiin, oltaisiin kuitenkin aivan eri tilanteessa.
– Kaupunkisota on ihan jotain toista, se vaatisi moninkertaiset miesmäärät. On mahdollista hyökätä Kiovaan, mutta se, että Kiova vallattaisiin, on aivan toinen kysymys, Pihlajamaa kertoo.
Ukrainan puolustuskykyä on mahdotonta tyhjentävästi arvioida. Maalla on kohtuullisen kokoiset asevoimat ja vuodesta 2014 maan puolustuskykyä on parannettu huomattavasti. Lisäksi länsimaiden tuki on Ukrainan puolella.
– Ukraina saa myös jossain määrin käyttöönsä Yhdysvaltain tiedustelukoneiston. Siitä tulee huomattava hyöty, sillä Ukrainalla itsellään ei ole vastaavanlaista tiedustelukoneistoa, Pihlajamaa huomauttaa.
Esimerkiksi ilmavoimissa ja ohjusaseistuksessa Ukraina kuitenkin selkeästi häviää Venäjälle.
– Sitä voi nimittää hyvin Daavidin ja Goljatin taisteluksi siinä mielessä, että toisella on selkeä ylivoima.
Asevoimien lisäksi voidaan vertailla ukrainalaisten ja venäläisten sotilaiden motiiveja taistella. Pihlajamaan mukaan selkeämpi motiivi tuo ukrainalaisille etua venäläisiin verrattuna. Toinen puolustaa isänmaataan ja toinen hyökkää syistä, joita tavallinen rivisotilas ei välttämättä edes tiedä.
Mahdollisessa hyökkäyksessä Kiovaan herää kysymys siitä, tavoitteleeko Venäjä vallanvaihtoa. Pihlajamaan mukaan pääkaupunkiin hyökkäyksen tarkoituksena voisi olla korvata Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Venäjä-mielisellä johtajalla. Ukrainan pääkaupungin valtaaminen veisi Venäjältä kuitenkin aikaa ja resursseja.
– Sanoisin, että ollaan vähintään puolen vuoden–vuoden prosessissa, ennen kuin Kiovaan päästäisiin, se saataisiin vallattua ja Ukrainan virallinen presidentti saataisiin pois pelistä, Pihlajamaa arvioi.
– Koko maassa tultaisiin väistämättä siihen tilanteeseen, että olisi sekä pakolaishallitus että Venäjän asettama hallinto. Kumpaa kansalaiset sitten tottelisivat… se olisi aivan käsittämätön sotku, Pihlajamaa jatkaa.
Hyökkäyksellä olisi lisäksi radikaalit taloudelliset sanktiot Venäjälle. Venäjän hyökätessä länsimaiden kaavailemat vahvat pakotteet tulisivat voimaan. Osin siitä syystä Pihlajamaa ei usko Kiovaan hyökättävän.