Tutkijat: Venäjä ei ole suoranaisen fasistinen valtio – silti Venäjä hallitsee kansalaisiaan propagandalla, militarisoi yhteiskuntaa ja lietsoo nationalismia
Venäjän ja fasististen valtioiden, kuten natsi-Saksan, vertaaminen on yleistynyt sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja on samaan aikaan kaventanut omien kansalaistensa oikeuksia.
Venäjän vertailu fasistisiin valtioihin ei kuitenkaan ole Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan perusteltua.
– Venäjältä puuttuu fasistisen valtion tunnuspiirteet, kuten ideologia ja fasistinen kansanliikehdintä, jota valtio käyttää hyväkseen, Lassila sanoo.
Venäjän fasistisuudesta käydään kuitenkin Lassilan mukaan keskusteluja tutkijapiireissä, eikä asiasta ole yksimielisyyttä.
Myös Helsingin yliopiston akatemiatutkija Oula Silvennoinen arvioi, että Venäjä ei ole varsinaisesti fasistinen valtio.
– Fasismi on populistisen äärikansallismielisyyden muoto, joka tavoittelee kansakunnan uudelleensyntymistä, Silvennoinen sanoo.
Putinin Venäjällä ei näytä olevan Silvennoisen mukaan näin selkeää ideologiaa takanaan. Hallintoa kiinnostaa vain sen oma selviytyminen sekä materiaaliset edut.
Fasistisiin yhteiskuntiin kuuluu Ulkopoliittisen instituutin Lassilan mukaan myös kokonaisvaltainen voiman ja väkivallan kultti, vahva tulevaisuuteen katsominen sekä nationalistisen liikehdinnän kautta nouseva johtaja.
– Putin on tullut valtaan suoraan eliitin sisältä, eikä kansanliikkeen kautta. Maa katsoo myös lähinnä menneisyyteen, Lassila sanoo.
Jotta Venäjä olisi fasistinen, sen pitäisi Lassilan mukaan myös aidosti hyväksikäyttää nationalistisia kansanliikkeitään. Sen sijaan Venäjä on tukahduttanut kaiken kansalaistoiminnan.
– Putinin Venäjä suhtautuu kaikkiin kansalaisliikkeisiin neuroottisesti. Ne nähdään uhkana valtiolle.
Vaikka Venäjä ei ole suoranaisen fasistinen, ovat julkisessa keskustelussa näkyneet vertaukset Silvennoisen mukaan monilta osin osuvia.
– Venäjä pyrkii hallitsemaan kansalaisten mieliä propagandalla, militarisoimaan yhteiskuntaa sekä lietsomaan nationalismia. Valtio yrittää myös kiinnittyä äärikonservatiiviseen arvomaailmaan. Nämä ovat kaikki fasistisia toimintatapoja, Silvennoinen sanoo.
Putinin hallinnon taustalla on Silvennoisen mukaan useita fasistisia ajattelijoita.
Samaa mieltä on poliittisen historian dosentti Ville Soimetsä Turun yliopistosta. Esimerkiksi politologi Aleksandr Duginilla on vaikutusta Putinin ajatteluun.
– Duginin ajatteluun liittyy esimerkiksi imperialistinen ja osittain nimenomaan fasistinen ajatus, että Venäjä on luontainen johtava kansa, jonka täytyy myös holhota vaikutuspiiriinsä kuuluvia kansoja, Soimetsä sanoo.
Tämän ajattelun perusteella esimerkiksi Ukrainalla ei voi olla omaa itsenäistä tahtoa.
– Venäjällä ei kuitenkaan ikinä myönnetä, että mikään tästä ajatusmaailmasta olisi fasistista.
Tutkijat uskovat, että Venäjä tulee siirtymään tulevaisuudessa yhä autoritaarisempaan suuntaan.
– Nykyhallinto ei voi perääntyä tai löysätä otteitaan. Muuten se riskeeraa kansan tyytymättömyyden esiinnousun ja kaiken vallan menettämisen, akatemiatutkija Silvennoinen sanoo.
Venäjä tulee Silvennoisen mukaan muuttuvan yhä sulkeutuneemmaksi valtioksi, jos Putin pysyy vallassa.
Ulkopoliittisen instituutin Lassila ei usko, että Venäjä muuttuu suoranaisesti fasistiseksi valtioksi.
Silvennoinen näkee mahdollisena, että Putinin syrjäyttää lopulta joku hänen omasta lähipiiristään.
– Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki Putinin lähipiirissä olevat ajattelevat samalla tavalla kuin hänkin, Silvennoinen sanoo.