Velkajarru sysäsi vasemmistoliiton ja vihreät eri leireihin – "Me olemme se puolue, joka tekee vasemmistolaista talouspolitiikkaa"
Kuin kaksi sisarusta, jotka lähtevät eri teille. Suunnilleen niin on kuvailtu vihreiden ja vasemmistoliiton tekemiä ratkaisuja parlamentaarisesta velkajarrusovusta.
Vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka ei lähtenyt mukaan sopuun. Vihreät sen sijaan lähti.
Jo etukäteen moni mietti, tekevätkö puolueet tarkoituksella erilaiset ratkaisut, sillä he taistelevat samoista äänestäjistä. Puolueita pidetään usein hyvin samankaltaisina.
Velkajarrupäätös kuitenkin osoittaa, että eroja puolueiden välillä on, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela Suomenmaalle.
Hänen mukaansa syytökset taktikoinnista ovat naurettavia. Eri tien valitseminen vain taktisista syistä olisi hänen mielestään yksinkertaisesti huono idea.
– Ajattelen, että me olemme Suomessa se puolue, joka tekee vasemmistolaista talouspolitiikkaa, ja viimeistään tässä se tulee kaikille esiin, Koskela summaa.
Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö on samoilla linjoilla. Hänen mielestään vihreiden ja vasemmistoliiton välistä rinnastusta tekevät usein ulkopuoliset ihmiset.
– Meille on selvää, että puolueilla on omat sielunmaisemansa ja prioriteettinsä. Vihreät ja vasemmistoliitto tekevät ratkaisunsa itsenäisesti omista lähtökohdistaan käsin, ja se näkyi myös tässä, Hyrkkö sanoo.
Sen tarkemmin Koskela ja Hyrkkö eivät halua toistensa ratkaisuja velkajarruasiassa kommentoida.
Koskelan mukaan velkajarrusovun lopputulos ei vain ollut sellainen, johon vasemmistoliitto olisi voinut lähteä mukaan. Syitä on kaksi.
Ensimmäinen liittyy siihen, että velkajarrusovun luvut ovat Koskelan mukaan sekä velan alentamistahdin, aljiäämätavoitteen että velkatasotavoitteen osalta kireämmät kuin mitä Euroopan unioni vaatii.
Toinen syy liittyy valtaan. Koskelan mielestä sopu antaa parlamentaariselle työryhmälle ja valtiovarainministeriölle sellaista talouspoliittista valtaa, joka kuuluisi vaaleilla valituille päättäjille.
– Vasemmistoliitossa katsoimme, että se on ongelmallista suhteessa tähän meidän olemassa olevaan rakennelmaan. Kokonaisuus on epämääräinen ja jää hähmäiseksi, hän perustelee.
Koskela ei pidä nykyisillä reunaehdoilla sovittua velkajarrua järkevänä myöskään suhdannepoliittisessa mielessä. Hänen mukaansa tällä vaalikaudella on nähty, että kun taantumassa tehdään leikkauksia, lisää se entisestään talouden näivettymistä ja velkaantumista.
– Se on suhdannepoliittisesti aivan päätöntä, jos leikataan matalasuhdanteessa, koska silloin vain syvennetään huonoa kierrettä. Se on ihan perustalouspoliittinen fakta.
Hyrkkö myöntää, ettei nyt saavutettu ratkaisu ole vihreidenkään mielestä paras mahdollinen. Puolueelle olisi hänen mukaansa riittänyt hyvin sitoutuminen EU:n asettamiin sääntöihin ja raameihin.
Vihreät kuitenkin halusivat hänen mukaansa jatkaa neuvotteluja senkin jälkeen, kun he huomasivat, ettei sen omalle linjalle ole tulossa enemmistön tukea.
Hyrkön mukaan tavoitteena oli saada “mahdollisimman järkevä” ratkaisu, vaikkei se täysin paras olisikaan.
– Se on minusta hyvä yleisperiaate politiikassa, että aina pitää pyrkiä vaikuttamaan niin paljon kuin on mahdollista, koska todella harvoin saa yksin sanella päätösten ehtoja, Hyrkkö muotoilee.
– Tässä avautui mahdollisuus kompromissiin ja sen me päätimme käyttää täysimääräisesti. Lopputulos on paljon parempi kuin hallituksen alun perin esittämä versio, hän jatkaa.
Vasemmistoliiton poisjäänti velkajarrusovusta ei tullut Hyrkölle yllätyksenä. Puolueen kipuilut tulivat hänelle selväksi neuvotteluprosessin aikana.
Hyrkkö pitää kuitenkin valitettavana, että lopulta kävi niin kuin kävi. Hänen mielestään se kertoo hallituksen epäonnistumisesta, kun kaikki puolueet eivät ole sovussa mukana.
– Minusta tässä prosessin aikana oli hyvinkin vaiheita, joissa ainekset yhteiseen sopuun olivat kasassa. Hallituksen olisi vain pitänyt olla halukkaampi neuvottelemaan, Hyrkkö miettii.
Koskelan mukaan saavutettu sopu on ennen kaikkea kokoomuksen voitto. Siinä sitoudutaan hänen mukaansa muiden puolueiden siunauksella oikeistolaisen talouspolitiikan raameihin.
Hänen mukaansa puolue oli mukana prosessissa ihan viimeisiin kokouksiin saakka.
– Me emme kävelleet neuvotteluista ulos, vaan pyrimme vaikuttamaan loppuun asti. Mutta kun viimeinen paperi tuli ulos, totesimme vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä yksimielisesti, ettemme voi sitä hyväksyä.
Hän kuitenkin korostaa, että puolue on sitoutunut EU:n finanssipoliittisten sääntöjen tuomiseen lainsäädäntöön.
Koskelan mukaan puolueen tekemä päätös on otettu vasemmistoliiton sisällä hyvin vastaan.
Hän kertoo saaneensa asiasta paljon viestejä ja yhteydenottoja. Jäsenistö on ollut tyytyväinen siihen, että puolue seisoi arvojensa takana, vaikka se tarkoitti yksin jäämistä.
– Eihän kukaan haluaisi jäädä yksin, se on aina ikävää. Mutta olen saanut paljon kiittelyä siitä, että teimme arvojemme mukaisen ratkaisun.
Vihreiden sisällä päätös on herättänyt vilkasta keskustelua, Hyrkkö sanoo.
Näkemyksiä on ollut monenlaisia. Keskustelu on pysynyt asiallisena, mutta myös kritiikkiä ja erimielisyyttä on tullut paljon.
– Olen yrittänyt vastailla ihmisten huoliin ja kysymyksiin siitä, mitä tämä oikeasti tarkoittaa, miten tämä tulee muuttamaan asioita ja mitkä asiat meille olivat tärkeitä.
Hyrkön mukaan velkajarrusta liikkuu paljon monenlaisia virhekäsityksiä. Keskustelut puolueen sisällä ovat tuoneet hänen mukaansa kuitenkin ymmärrystä vihreiden eduskuntaryhmän tekemälle päätökselle.
– Olen itse pyrkinyt olemaan raatorehellinen sen suhteen, että moni asia tässä mallissa olisi voitu tehdä toisin. Mutta pidän myös tärkeänä, ettei siitä kerrota virheellistä tarinaa.
– Tämä on nyt kompromissi, jonka sisältöön myös vihreät sai vaikuttaa. Tämä ei tarkoita sitä, että muut puolueet suostuivat kokoomuksen ajatuksiin, vaan jatkossa kukin hallitus vuorollaan päättää, millä keinoilla yhdessä sovittuihin tavoitteisiin päästään.