Pälkäneen pääkallot palaamassa – ruotsalaiset rotututkijat veivät ne 1870-luvulla
Vanhat suomalaiskallot kotiutetaan Ruotsista Suomeen vielä elokuun aikana, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriö. Kallot on tarkoitus haudata niiden alkuperäisille löytöpaikoille, opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusneuvos Joni Hiitola kertoo STT:lle.
Kyse on yli 80 pääkallon kotiuttamisesta Suomeen, mistä ne kulkeutuivat ruotsalaisten rotututkijoiden haudankaivumatkalta Ruotsiin 1870-luvulla.
Ryhmä kaivoi pääkalloja neljällä paikkakunnalla. Eniten kalloja kaivettiin Pälkäneeltä, 55 kappaletta. Lisäksi kymmenen kalloa kaivettiin Pielavedeltä, kaksi entisen Enon kunnan alueelta Joensuusta ja kolme Rautalammilta.
Kaikki kotiutettavat kallot kuljetetaan ensin Pälkäneelle. Pälkäneen seurakunnan mukaan kallojen suunniteltu kuljetuspäivä on 20. elokuuta, mutta päivämäärä voi vielä muuttua.
Hiitolan mukaan ei ole vielä tietoa siitä, milloin muualta kuin Pälkäneeltä kaivetut kallot haudataan alkuperäisille löytöpaikoilleen.
Pälkäneeltä kaivetut kallot on tarkoitus siunata ja haudata Pälkäneen rauniokirkolle syyskuun alussa. Tutkimusryhmä kaivoi Karoliinisen instituutin selvityksen mukaan pääkalloja rauniokirkon sisältä ja sen ympäristöstä.
– Olen varautunut myös siihen, että tämä (kallojen kuljetus) lykkäytyy. Ei tämä pitkään ole hämäläisittäin kestänyt, kuusi vuotta. Yllättävän nopeasti kuitenkin, koska pääkallot ovat olleet 150 vuotta Ruotsissa, Pälkäneen seurakunnan kirkkoherra Jari Kemppainen toteaa STT:lle.
Kirkkoherran mukaan kallojen hautaamiseen tarvitaan vielä Museovirastolta kajoamislupa.
Karoliinisessa instituutissa olevat suomalaiset pääkallot kerättiin ja toimitettiin Suomesta 1800-luvulla. Vanhimmat haudoista kaivetut pääkallot ovat todennäköisesti 1500- tai 1600-luvulta.
Pääkallot kiinnostivat ruotsalaisen antropologin Gustaf Retziuksen tutkimusryhmää, joka liikkui kesällä 1873 muun muassa Hämeessä. Matkan tuloksista valmistui kirja Finska kranier jämte några natur- och literatur-studier inom andra områden af finsk antropologi.
Ruotsin hallitus päätti Karoliinisen instituutin kokoelmissa olleiden kallojen luovuttamisesta Suomeen huhtikuussa. Karoliininen instituutti kertoo puolestaan kotisivuillaan, että instituutin historiassa on nykytiedon valossa epäeettisiä, epätieteellisiä ja jopa rasistisia aspekteja viitaten muun muassa Retziuksen työhön.