Vanhanen torjuu veroelvytyksen – "Tässä kriisissä en pidä sitä parhaana keinona"
Elvyttäminen palkkojen ja elintarvikkeiden verotusta alentamalla ei ole tarpeen, linjaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.)
Vanhanen sanoi asiasta eduskunnan kyselytunnilla kyselleelle oppositiolle, että Suomen talous on selviytynyt koronakriisistä varsin hyvin, eikä lisäelvytystä enää tarvita.
– Menetys oli vajaa kolme prosenttia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maailmantaloudessa on alkamassa selvä vahva kasvuvaihe. Kansainvälinen valuuttarahasto ennusti, että maailmantalous kasvaa tänä vuonna kuudella prosentilla. Se heijastuu myös Suomeen, ja kyllä se vahvin veto ilman muuta tulee tästä maailmantalouden kasvusta.
Vanhasen mukaan tuloverotuksen alentamisen käyttäminen työllisyyskeinona ei ole kovin kustannustehokasta. Verojen keventäminen elvytyskeinona tarkoittaa hänen mukaansa yleensä myös sitä, että verotasoja ei palauteta uudelleen takaisin.
– Se on pysyvä menetys. Ja kyllä hallitus tässä tilanteessa kantaa erittäin syvää huolta siitä, että me velkaannumme vuosittain noin 10 miljardilla eurolla, ja kynnys siihenkin, että vapaaehtoisesti nyt luopuisimme pysyvästi tuloista, on erittäin korkealla.
Vanhanen sanoi ajaneensa pääministerinä finanssikriisin aikana veroelvytystä myös keinona.
– Silloin harkittiin, että sitä tarvitaan. Tässä kriisissä en pidä sitä parhaana keinona, vaan olemme käyttäneet niitä keinoja, joita on, ja siitä tietysti hallitus vastaa.
Valtiovarainministeri huomautti, että pandemian alkuvaiheessa odotukset talouden kehityksestä olivat paljon toteutunutta pessimistisemmät.
– Jostain luin – en tiedä, kuinka tieteellistä se on – että ehkä peräti noin 92 prosenttia bisneksistä pystyi jatkamaan, hieman toimintatapoja muuttamalla, liiketoimintaa kuten aikaisemminkin ja löysi uusia mahdollisuuksia. Kovimmat iskut ovat tulleet erityisesti palvelualoille, niille aloille, joilla ihmisten pitäisi liikkua ja tavata suoraan.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi leikkauslistoista kyselleelle kokoomuksen Elina Lepomäelle, että leikkausten tekeminen ei ole tässä tilanteessa järkevää.
– Mutta en ole sulkenut pois sitä, etteikö jo tällä vaalikaudella tai tulevina vuosina voida myös sopeuttamistoimia tehdä. On mahdollista, että näitäkin tehdään, ja tuolloin me tietenkin katsomme kokonaisuutta, niin menosopeutusta kuin tulosopeutusta.
Marinin mukaan suhdannetilanteen oiettua ja kasvun alettua myös sopeutuspuolta on syytä tarkastella.