Vanhainkodin perustaminen jäi haaveeksi – Ville-Veikko Rantamaula kantaa keskustan lippua palkansaajaliikkeessä

Työmarkkinat

Helsingin Pasilan betoniviidakoissa pitävät majaansa monet etujärjestöt ja ammattiliitot. 

Tradenomiliiton edunvalvontajohtaja ja Akavan hallituksen tuore varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula saapuu haastatteluun suoraan Akavan puheenjohtajiston kokouksesta. 

Rantamaula on palkansaajaliikkeessä harvinaisuus: keskustalainen vaikuttaja keskellä aivan muiden puolueiden kontrolloimaa maailmaa. Akavan varapuheenjohtajan pesti yllätti Rantamaulan itsensäkin. 

– Kyllä minä sitä oikeasti ihmettelen, että miten pääsi lipsahtamaan tällainen. Että julkikeskustalainen sinne valittiin.  

Rantamaula sanoo tienneensä jo lähtiessään keskustan riveistä politiikkaan, ettei ehkä edistä näin työmarkkinauraansa. 

– Olen kuullut ihan suoraan sanottavan, että ei sinulla Ville-Veikko ole ikinä mahdollisuutta Akavan puheenjohtajaksi, kun sinä olet kepulainen.  

Rantamaulan mukaan Akavassa ei ole jäsenkirja-ajattelua, mutta jäsenprofiililtaan keskusjärjestö on toki hyvin kokoomuslainen. Kokoomus on myös tehnyt liitoissa asemiin päästäkseen valtavan työn. 

Torniosta lähtöisin olevan Rantamaulan ei pitänytkään päätyä ay-uralle. 

– Minusta piti tulla yrittäjä, piti itseasiassa Kemi-Tornioon perustaa iso yksityinen vanhainkoti opiskeluaikana tai sen jälkeen.  

Oman ammattiliiton opiskelijatoimintaan lähtö vei kuitenkin miehen mennessään, pienin mutta eteenpäin vievin askelin. 

Siinä sivussa Rantamaula on helsinkiläistynyt ja johti joitakin vuosia sitten Helsingin keskustapiiriä. Kuntavaaleissa hän yrittää jälleen valtuustoonkin. 

Vaikka keskustalaisuus ei ay-liikkeessä ovia avaakaan, kaikki on Rantamaulan mielestä silti mahdollista. Keskustassa kannattaa kannustaa nuoria mukaan ay-liikkeen toimintaan. 

Rantamaulan mielestä ay-liikettä on vaivannut tietty rohkeuden puute. Hakusessa on ollut, yritetäänkö säilyttää vanhaa vai lähdetäänkö uskaliaasti kehittämään työelämää. 

Keskusjärjestöjä Rantamaula luonnehtii nykyroolissaan ”jumbo-viestintätoimistoiksi”, joiden päätehtävä on lainsäädäntövaikuttaminen. Hän soisi, että keskusjärjestöt pystyisivät myös nykyistä enemmän markkinoimaan suomalaista työtä, koulutusta ja osaamista ulkomaille, jotta Suomeen tultaisiin yrittämään ja töihin. 

Rantamaula kuuluu myös perinteisen suomalaisen kolmikantamallin ystäviin.  

– Kolmikantaista valmistelua olisi järjetöntä olla käyttämättä vaikkapa sosiaaliturvaa, paikallista sopimista tai työttömyysturvaa koskevissa kysymyksissä.  

”Puolivalmistekin” voi hänen mukaansa riittää, kuten eläkeputkesta neuvoteltaessa nähtiin. 

– Ehkä se tulevaisuudessa ei mene enää niin, että kolmikannassa syntyy aivan valmista. Mutta se ei myöskään poissulje sitä, ettei syntyisi. 

Rantamaula uskoo, että myös paikallisessa sopimisessa olisi saatavissa tasapainoinen ratkaisu tällä vaalikaudella. Koko norsua ei kannata yrittää kuitenkaan syödä kerralla, vaan keskittyä pieniin yrityksiin. 

– Meillä on isoissa yrityksissä täysin toimivat paikallisen sopimisen mekanismit. 

Rantamaulan mukaan Sipilän hallituksen aikaan tapahtui iso virhe, kun paikallisen sopimisen mallia ei viety loppuun asti, vaan tilalle tuotiin irtisanomissuojan heikentämistä koskeva laki.  

– Se oli keskustalta kyllä totaalinen virhearviointi siihen väliin. 

Vaikka Sipilän hallituksen tavoite yhteiskuntasopimuksesta oli Rantamaulan mielestä täysin oikea, kokeilukulttuuri ei työmarkkinoille sovi. Sipilän hallituksessa pakka levisi käsiin, kun esityksiä alkoi tulla tiputellen, hän huomauttaa. 

– Sitten ihmisetkään eivät enää oikein ymmärtäneet, kun se viesti alkoi olla, että nyt aletaan kurmuuttamaan työntekijöitä, pidennetään työaikaa ja kaikkea muuta. 

Keskusta puhuu nykyään paljon ja lämpimästi monipaikkaisuudesta ja etätyöstä. Rantamaulan mukaan niin ei ole ollut aina: aiemmin työ- ja asuinpaikan sidos nähtiin pikemminkin hyvin vanhoillisesti.  

– Keskustan pitäisi ehdottomasti ottaa aikaan ja paikkaan sitomattoman työn osalta tahtipuikko käteen, hän paaluttaa. 

Rantamaulan mielestä kyse ei ole niinkään siitä, että lähdetään tekemään mökille työtä, vaan siitä, että esimerkiksi Kouvolasta tai Seinäjoelta voisi ottaa Helsingissä olevan työpaikan vastaan. 

– Keskustalla pitäisi olla iso rooli muuttaa yrittäjien ja kuntien asennoitumista siihen, Rantamaula opastaa. 

Haastattelu on julkaistu maaliskuun Suomenmaassa. Suomenmaan voit tilata täältä.