Valtaosa kunnista pitää maakuntajakoa hyvänä

Yhdeksän kuntaa haluaisi kuulua eri maakuntaan kuin nykyisin
Sote-uudistus

Valtaosa kunnista, kuntayhtymistä ja muista toimijoista pitää nykyistä maakuntajakoa hyvänä pohjana itsehallintoalueiden muodostamiselle. Osan mielestä maakuntia tulisi olla kuitenkin esitettyä vähemmän.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti torstaina lausuntoyhteenvedon hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi.

Lausuntopyyntöön vastanneista lähes 70 prosenttia piti nykyistä maakuntajakoa oikeana perusteena aluejaolle. Tätä mieltä oltiin etenkin pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa.

Vastaajista 19 prosenttia ei kannattanut nykyistä maakuntajakoa ja joka kymmenes ei ottanut asiaan kantaa.

Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueita perustetaan 18 ja niiden pohjana ovat nykyiset maakunnat. Kaikki maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, mutta kolme maakuntaa järjestää palvelunsa yhteistyössä naapurimaakunnan kanssa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja uutta rahoitusmallia toivotaan valmisteltavan niin, ettei uudistus viivästy.

Lausunnonantajia mietitytti erityisesti rakenne, jossa maakuntia on 18 ja sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan 15 alueen kokonaisuuksina.

Osa vastaajista kannatti pienten maakuntien yhteistyötä palvelujen toteuttamisessa niiden taloudellisen kantokyvyn rajallisuuden takia. Osa lausunnonantajista kuitenkin toivoi suurempia maakuntia, jotka vastaisivat kaikista palveluistaan.

Maakunnille toivottiin omaa päätösvaltaa ja aitoa itsehallintoa. Osa vastaajista korosti maakuntien erityispiirteiden huomioon ottamista.

Saman mallin soveltaminen koko maahan koettiin hankalaksi, erityisesti Uudellamaalla ja Lapissa.

Kaikkiaan yhdeksän kuntaa esitti kuulumista eri maakuntaan kuin nykyisin. Nämä kunnat ovat Enonkoski, Heinävesi, Iitti, Isokyrö, Joroinen, Kuhmoinen, Pieksämäki, Jämsä ja Savonlinna.

Myös useat muut kunnat saattaisivat haluta kuulua eri maakuntaan, jos oma maakunta ei saisi itsenäistä järjestämisvastuuta sosiaali- ja terveyspalveluista. Järjestämisvastuun itsenäisyydellä voisi olla vaikutusta 58 kunnan kantaan. Erityisesti maakuntien reuna-alueilla oli huolta lähipalvelujen säilymisestä.

Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Hallituksen mukaan rahoituksen päävastuu olisi valtiolla. Lisäksi selvitetään maakuntien osittaista omaa verotusoikeutta.

Lausunnonantajien mielestä rahoitusvastuun siirtyminen on perusteltua, kunhan tuleva rahoitusmalli turvaa kuntien toimintakyvyn jatkossakin.

Vastaajien mielestä on tärkeää vähentää kestävyysvajetta ja purkaa nykyinen monikanavainen rahoitus.

Maakuntien verotusoikeutta enimmäkseen kannatettiin, mutta myös vastustettiin osassa lausuntoja. Omaisuuden, henkilöstön ja eläkevastuiden siirrossa maakunnille tulisi noudattaa yhtäläisiä ja oikeudenmukaisia perusteita.

Hallituksen linjauksen mukaan uusille maakunnille siirtyisivät myös pelastustoimen ja maakuntien liittojen tehtävät, ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Suuri osa vastaajista toivoi, ettei uusille maakunnille siirrettäisi näiden tehtävien lisäksi muita tehtäviä uudistuksen aloitusvaiheessa.

Vastaajien mielestä on tärkeää varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirtämisessä onnistutaan.

Kuntiin tulisi jättää kuntien elinvoimaan liittyvät tehtävät, kuten esimerkiksi maankäyttö, kaavoitus ja elinkeinopolitiikka.